Anssi Silvennoinen
Etelä-Karjalan maakuntahallitus selvittää syksyn aikana urheilun suurhallin rakentamisen edellytyksiä ja etsii rakennukselle sopivaa paikkaa.
Etelä-Karjalan urheiluväki, virkamiehet ja poliitikot ovat pohtineet suurhallin rakentamista 1970-luvulta asti. 2000-luvulla hallin suunnittelu on ollut käynnissä lähes jatkuvasti.
Vuonna 2002 valmistui 9 000 euroa maksanut sijoituspaikkaselvitys, jossa vertailussa olivat Imatran Mansikkala, Joutsenon Metsälä ja Lappeenrannan Myllymäki.
Selvityksen seurauksena Etelä-Karjala Areenalle kaavoitettiin paikka Myllymäkeen koulun ja Viipurintien väliselle pellolle.
Tuolloin urheiluväen kihinää kasvatti Joensuuhun valmistunut 12 miljoonan euron suurhalli.
Myllymäkeen ei tullut urheiluhallia. Tontti muutettiin liikekortteliksi helmikuussa 2006.
Hallitoivo heräsi uudelleen marraskuussa 2006 Lappeenrannan Urheilu-Miesten satavuotisjuhlassa, kun Lappeenrannan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Järvenpää lupasi käynnistää suurhallin selvitystyöt.
Sopivan paikan etsintä alkoi uudelleen. Esillä olivat muun muassa lentokentän länsipää, Kimpisen harjoituskenttä, ammattikoulun monttu, Kahilanniemi, Huhtiniemi ja Kisapuisto.
Lappeenrannan ja Joutsenon kuntaliitoksen esiselvityksessä maakuntahallin paikaksi oli tosin linjattu Joutseno.
Helmikuussa 2007 kaupunginjohtaja Kari Korkiakoski kertoi Joutsenon jäävän suurhallihankkeen ulkopuolelle, koska kaupunki oli budjetoinut neljä miljoonaa euroa omaan liikuntahalliin.
-Mielestäni halli kannattaa rakentaa, kunhan se tulee Imatralle ja muut kunnat maksavat sen, Imatran kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Luukkanen kommentoi samassa uutisessa.
Julkisessa keskustelussa suurhalli jäi toviksi Lappeenrannan ja Joutsenon liitoksen sekä Sammonlahteen kaavaillun uimahallin varjoon.
Sijoituspaikkaselvitys valmistui marraskuussa 2008. Suurimmat pisteet sai Harapaisen kenttä ennen Kahilanniemen golfkenttää, Huhtiniemeä ja Viipurin vanerin aluetta.
Samoihin aikoihin liikemiehet Jukka Suninen ja Unto Karjalainen jättivät Lappeenrannan kaupungille ehdotuksen suurhallin rakentamisesta Lentokentäntien varteen.
Kaupunki ei tarttunut tarjoukseen.
Syyskuussa 2009 järjestetyssä kuntaliitosfoorumissa Lappeenrannan kaupunginjohtajalla Seppo Miettisellä oli selvä kanta hallin paikkaan.
-Maakunnallisen suurhallin sijainnin pitää olla Lappeenrannan keskusta-alueella, Miettinen kommentoi.
Samaa mieltä olivat myöhemmin suurhalliseminaariin osallistuneet.
Keväällä 2009 suurhalli koki uuden kolauksen. Kaupunginjohtaja Miettinen esitti suurhallista luopumista ja sen korvaamista urheilutalon laajennuksella.
-Olen todella pettynyt, jos suurhallista luovutaan. Hanke oli jo menossa eteenpäin. Yllättävä käänne, LUM:n tuolloinen puheenjohtaja Jarmo Viskari kommentoi.
Jukka Sunisen, Sakari Myllyksen ja Jani Valkeapään vetämä Aviasport Areena esitti maaliskuussa 2011, että se voi rakentaa yksityisen suurhallin Lentokentäntien varteen, jos Lappeenrannan kaupunki antaa sille tukensa.
Halliyhtiö toivoi joko 1,5 miljoonan euron investointitukea tai 250 000 euron vuotuista tukea harjoitusvuoroja vastaan 15 vuodeksi.
Marraskuussa 2011 kaupunginjohtaja Miettinen esitti, että suurhalli voitaisiin rakentaa, mutta Joutsenoon. Siihen osoitettaisiin ne 1,7 miljoonaa euroa, jotka oli kuntaliitoksessa korvamerkitty Joutsenon jäähallin rakentamiseen.
Urheiluseurojen edustajat tyrmäsivät Miettisen ehdotuksen, koska suurhallia toivottiin mahdollisimman lähelle käyttäjiä Lappeenrannan keskusta-alueelle.
-Vähän häiritsee se, että urheiluseurat ovat vertailleet kumpi on parempi: Joutseno vai Lentokentäntie. Heidän pitäisi verrata, että Joutseno vai ei ollenkaan, Miettinen linjasi.
Aviasport teki kaupungin pyynnöstä laskelmat hallin rakentamisesta Joutsenoon. Hinta kaupungille olisi ollut 5,45 miljoonaa euroa.
Joulukuussa 2011 kaupunginhallitus päätti, ettei suurhallia sijoiteta Joutsenoon, vaan aloitetaan uusi sijoituspaikkaselvitys.
Imatralla oli huomattu yrittäjien halu suurhallin rakentamiseksi. Imatran Seudun Yritystilat alkoi neuvotella Aviasportin kanssa hallin rahoituksesta.
Edettiin Lappeenrannassakin. Työryhmä päätti tammikuun lopussa 2012, että paras paikka suurhallille olisi taas Harapaisen kenttä.
Maaliskuun lopussa suurhallin rakentamisen mahdollistava kaavamuutos tosin tehtiin Lentokentäntien varteen.
Imatran ja Aviasportin neuvottelut olivat samaan aikaan edenneet. Hallin riisutun version hinnaksi tuli 2,3 miljoonaa euroa verottomana. Suurhallin sijaan nimeksi tuli monitoimihalli.
Etelä-Karjalan ensimmäinen iso jalkapallon, pesäpallon ja yleisurheilun sisäharjoitushalli avautui Ukonniemessä marraskuussa 2012.
Heikkoihin talviharjoitusolosuhteisiin tuskastunut PEPO Lappeenranta rakensi oman jalkapallohallinsa Skinnarilaan 2014.
Myös päätöksiä urheilutalon peruskorjaamisesta on lykätty useasti. Asia tulee esille tänä syksynä talousarviokäsittelyssä.
Alustavissa suunnitelmissa urheilutaloa ei laajenneta merkittävästi. Jos peruskorjausta ei päätetä aloittaa vieläkään, uhkana on sille vuodelle 2018 myönnetyn valtionavun menettäminen.
Kirjoittaja on Etelä-Saimaan urheilutoimittaja.
Etelä-Karjalan ensimmäinen iso jalkapallon, pesäpallon ja yleisurheilun sisäharjoitushalli avautui Ukonniemessä marraskuussa 2012.