Petteri Värtö
Finnkino tulee, näkee ja voittaa. Niin kiteytyi elokuva-alan näkemys monikansallisen teatteriketjun Lappeenrantaan saapumisen seurauksista paikalliselle Elokuva Luotolalle. Finnkino tuplasi penkit ja triplasi salit kaupungissa syyskuussa 2015.
Pörssiyhtiön oma julkilausuttu tavoite oli lisätä elokuvissakävijöiden määrää Lappeenrannassa. Yleisötavoitteeksi ketjupäällikkö asetti 120 000 katsojaa vuodessa. 2010-luvulla kaupungissa on enimmillään käyty leffassa 103 000 kertaa, vuonna 2012.
Finnkino saavutti ensimmäisen tavoitteen. Strandin ensimmäisen toimintavuoden aikana Lappeenrannassa käytiin elokuvissa 160 000 kertaa. Käynnit asukasta kohti olivat kaupungissa ensi kertaa yli kaksi. Ketjun osuus katsojista oli 59 prosenttia.
Finnkinon elokuvaharrastusta elähdyttävä vaikutus heijastui Imatralle saakka. Bio Vuoksen elokuvakäyntien määrä kasvoi liki kymmenen prosenttia lokakuun 2015 ja syyskuun 2016 välisenä aikana, vaikka teatteri on lopettanut kaiken markkinoinnin.
Teatteriketjun asettuminen Lappeenrantaan vuosikymmenten tauon jälkeen muutti yleisön käyttäytymistä. Kahdesta yrityksestä on useammin valittu iso ja uusi, mutta Elokuva Luotolan osuus yleisöstä, noin 41 prosenttia, on ollut suuri yllätys alalla.
Kino-Aulassa ja Nuijamiehessä elokuvia pyörittävä Elokuva Luotola on toki menettänyt katsojia tuntuvasti vuodessa. Miinusta vuoteen ennen Finnkinon tuloa on 37 prosenttia, mutta alan pessimistisimmät povasivat yritykselle jopa 80 prosentin laskua.
Finnkinon katsojaosuus oli suurimmillaan ensimmäisen toimintakuukauden aikana. Rajulla ilmais- ja alennuslippukampanjoinnilla sekä uutuudenviehätyksellä se keräsi noin 70 prosenttia elokuvayleisöstä, mikä on ketjun osuus myös valtakunnallisesti.
Myös yksivuotissynttäreitä sävytti iso alennuslippukampanjointi. Se näkyy varmasti salien täyttöasteessa syksyn aikana, mutta ketjujohto todennäköisesti tahtoo, että mittavan teatteri-investoinnin kuoletus tapahtuisi muilla kuin halpamyynnin keinoilla.
Elokuvan katsomispaikan valinnan lisäksi kilpailutilanne on muuttanut sekä elokuvien kiertonopeutta että katsomisen kellonaikoja Lappeenrannassa. Elokuvien elinkaari on lyhentynyt, sillä uutuusarvo häipyy kahdessa teatterissa aiempaa nopeammin.
Kierron nopeutuminen hyödyttää Finnkinoa. Se voi roikottaa leffoja ohjelmistossa pitempään kuin Elokuva Luotola isomman salimäärän ja tunteja pitemmän päivittäisen näytösaikataulunsa takia. Yleisö on löytänyt lavean aikataulun toistaiseksi huonosti.
Kun esitysten määrän jakaa katsojilla, Elokuva Luotolan näytöksissä on käynyt keskimäärin 29 katsojaa, Strandin saleissa noin 19. Etelä-Karjalan tehokkain elokuvasalin täyttö löytyykin Imatralta. Bio Vuoksen näytösten katsojakeskiarvo on yli 30.
Paikallisen kilpailijan pysyminen rinnalla on varmasti ollut yllätys markkinajohtajalle. Finnkino ei ole tottunut toimintapaikkakunnillaan jäämään alle 100 000 katsojan vuodessa. Rovaniemi oli tällainen, ja sen teatteri siirtyi toiselle ketjulle vuonna 2014.
Lappeenrannan teatteria ei myydä, ja Finnkinoa jeesaa jatkossa myös Elokuva Luotolan toimintaan liittyvä epävarmuus. Uusi vuokranantaja valmistelee kaavamuutosta korttelissa. Teatteritoimintaa on tarkoitus jatkaa, mutta sen muoto on vielä avoin.
Oli muoto mikä tahansa, elokuvien esittäminen Kino-Aulassa ja Nuijamiehessä edellyttää niiden peruskorjausta. Iso investointi on pienemmän markkinaosuuden yrittäjälle aina talousriski, mutta isomman yleisöpohjan Oulussa sellainen on juuri tekeillä.
Kirjoittaja on Etelä-Saimaan kulttuuritoimittaja.