Ylpeyden ja nöyryyden opissa

Teatteri. Niskavuoren nuori emäntä on täynnä hyviä naisrooleja. Wuolijoen teksti on säilyttänyt voimansa vuosikymmenten halki.

Sari Pullinen

Rakkaus, intohimo, raha, valta ja kunnia.

Mitään niistä ei puutu Niskavuoren nuori emäntä -näytelmästä. Sen ensi-ilta on Lappeenrannan kaupunginteatterissa lauantaina.

Hella Wuolijoki kirjoitti tekstin 77 vuotta sitten, mutta se kipinöi yhä.

Vuonna 1880 kansallismielisyys nosti päätään. Niskavuoren talo ja tila ovat kuin yhteiskunta pienoiskoossa. Sinne mahtuvat yhtä hyvin korkea valta, vanha raha kuin osaton köyhälistökin.

— Tässä on monta kiinnostavaa kulmaa: intohimoinen rakkaustarina, yhteiskunnalliset asiat, oikeudenmukaisuus, onnen kaipuu, työ, ohjaaja Iiris Rannio luettelee.

 

Tarina alkaa onnellisesta päivästä. Niskavuorelle miniäksi naitu Saaroisten Loviisa saa metsärahoja. Onni särkyy, kun hänen miehensä Juhani Niskavuoren salaisuus paljastuu.

Meijerska Malviina on Juhanin suuri rakkaus, ja heillä on yhteinen poika.

Loviisana nähtävä Sanna Kemppainen ja Malviinan roolissa oleva Aija Pahkala kehuvat Wuolijoen roolihahmoja taitavasti kirjoitetuiksi. Kemppainen näkee Loviisan kehityskaaren.

— Ujosta ja epävarmasta miniästä kasvaa emäntä, joka seisoo omilla jaloillaan eikä suostu uhriksi. Loviisakin kaipaa rakkautta, muttei näytä tuskaansa, Kemppainen kuvailee.

Myös Malviinan tilanne on raskas.

— Juhani ja Malviina eivät voi olla yhdessä, vaikka rakastavat toisiaan. Malviina ei ole perinteinen huorahahmo. Hänellä on ylpeytensä, ja hän on periksiantamaton, Aija Pahkala kertoo.

Iiris Rannio sanoo, että hyvän draaman tunnistaa siitä, että katsojan rinnassa läikähtelee vuoron perään kummankin naisen puolesta — ja Juhaninkin.

 

Naiset ovat Niskavuoren kantava voima. He tuovat taloon rahaa ja tekevät paitsi perillisiä myös töitä.

Naisten työ näkyy Samuli Hallan lavastuksessa. Esitystä kehystävät käsityöt kuten pitsiliinat ja räsymatot, joita työryhmä on kerännyt yhdessä.

Taustalla kohoaa synkeä metsä, joka kätkee salaisuudet ja jonne Niskavuorelta aina juostaan, kun alkaa ahdistaa.

Näytelmän äänimaailmaan kuuluu arkkiveisuja, joista Lappeenrannassa kuullaan kaksi. Lisäksi teatterin oma näyttelijä Eero Rannio on säveltänyt muun muassa Eino Leinon runon Niin jos oisit lauluni.

 

Wuolijoki ei anna vastauksia. Hän panee hahmonsa elämään niillä korteilla, jotka käteen jäävät.

Juhanikin joutuu lopulta valitsemaan itseään isomman asian.

— On hienoa näytellä roolia, jossa on intohimoa, Seppo Merviä sanoo.

Hän huomauttaa, että samoja perheen, lasten ja avioliiton teemoja pohditaan yhä.

Niskavuori-näytelmät ovat aikoinaan vahvistaneet suomalaista identiteettiä.

— Tänä päivänä identiteetti on jo paljon monimuotoisempi. Rakkaus ja metsät kuitenkin pysyvät, ohjaaja otaksuu.

 

 

Niskavuoren nuori emäntä, ensi-ilta Lappeenrannan kaupunginteatterin suurella näyttämöllä lauantaina 21.1. klo 19.

Loviisakin kaipaa rakkautta, muttei näytä tuskaansa.

Sanna Kemppainen

Niskavuoren nuori emäntä

Niskavuori on virolaissyntyisen Hella Wuolijoen vuonna 1940 kirjoittama viisiosainen näytelmäsarja Niskavuoren suurtilan ja sen asukkaiden vaiheista 1880-luvulta 1940-luvun puoliväliin.

Kantaesitys Suomen Kansallisteatterissa.

Keskushahmo Loviisa Niskavuori on suomalaisen kirjallisuuden klassisia naishahmoja.

 

Kirjoittaja:
Sari Pullinen