Anssi Silvennoinen
Etelä-Karjalan maakunta-areenaa sommitellaan nyt suurten kaupallisten toimijoiden kainaloon. Etelä-Karjalan liiton rahoittamassa esiselvityksessä urheilun ja liikunnan monitoimihallia on hahmoteltu Lappeenrannassa muun muassa Ikean tontille Mustolaan ja Etelä-Karjalan osuuskaupan omistaman Prisma-tavaratalon viereen Leiriin.
Esiselvitys valmistuu maaliskuun lopussa.
-Onhan Ikea-kortti ihan tripla. Kyllähän Ingvar Kampradin kanssa kannattaa vähän puuhata, jos saisimme sekä Ikean, uuden jäähallin että uuden maakunta-areenan. Sille tontille ainakin mahtuisi. Tässä pitää ajatella isosti ja hakea se paras ratkaisu, Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen toteaa.
Esiselvityksen ohjausryhmän puheenjohtaja Ari Torniainen kertoo, että Lappeenrannan kaupungin edustajat ovat keskustelleet Ikean kanssa siitä, mitä muita toimintoja Mustolan tontille voisi tulla täydentämään ja vauhdittamaan Ikean hanketta.
-Ikea on tuonut esille, että maakunta-areena voisi olla sellainen toiminto. Maakunta-areenan kannalta Ikean tontti on vain yksi vaihtoehto, Torniainen alleviivaa.
Muista areenan sijoituspaikkavaihtoehdoista Viialainen nostaa erikseen esiin maakunnalliseen omistukseen siirtyneen lentokentän alueen sekä Kisapuiston.
Jos Lappeenranta päättää rakentaa uuden liigajäähallin Kisapuistoon, maakunta-areena olisi mahdollista yhdistää siihen.
Suurta urheilun monitoimihallia on suunniteltu Etelä-Karjalaan jo vuosikymmenien ajan. Toteutus on tyssännyt toistaiseksi rahoituksen puutteeseen.
Nyt esiselvitystyötä tekevä Arkkitehtitoimisto Arkviiri on hahmotellut hallista neljä eri versiota, joiden kustannusarviot ovat noin 20 miljoonasta eurosta 45 miljoonaan.
Viialaisen mukaan yhtenä maakunta-areenan rahoittajana pitää olla yksityinen sijoittaja, jolla on hankkeeseen suora kaupallinen intressi.
-Kyllä sijoittajia löytyy, jos idea on kyllin vahva, Viialainen sanoo.
Esiselvityksen perusteella halli halutaan rakentaa Lappeenrantaan. Viialaisen mukaan sijaintipaikkakunnan pitää olla hankkeessa mukana tosissaan ja alussa veturinakin.
Lisärahoitusta olisi mahdollista saada esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
-Maakuntauudistus tarjoaa vaihtoehtoja myös rahoitukseen. Sanoisin, että tämä tehdään ja rahat kaivetaan, Viialainen toteaa.
Etelä-Karjalan liitto järjesti keskiviikkona maakunta-areenan yleisötilaisuuden, johon osallistuneet toivoivat esiselvityksen tuottavan mahdollisimman tarkkoja lukuja sekä investoinnista että hallin käyttökuluista ja -tuotoista päätöksenteon pohjaksi.
-Veikkaan, että maakunta-areena voisi olla valmis aikaisintaan vuonna 2020, Torniainen sanoo.
Maakunta-areenan sijoituspaikkavaihtoehtoja
Neljä vaihtoehtoa
Esiselvityksessä on tutkittu neljää erilaista vaihtoehtoa Etelä-Karjalan maakunta-areenan malliksi.
200 metrin kiertävä juoksurata, jonka keskellä tilat sisäpalloilulajien kentille. Rakennuksen mitat vähintään 70×120 metriä. Hinta 20-25 miljoonaa euroa.
325 metrin kiertävä juoksurata, jonka keskellä tila isolle jalkapallokentälle. Rakennuksen mitat vähintään 80×150 metriä. Hinta 25-30 milj. e.
Hallivaihtoehto 1., jonka lisäksi erillinen pelkistetty jalkapallohalli, jonka mitat vähintään 70×120 metriä. Hinta 20-25 milj. e plus jalkapallohallin 5-7 milj. e.
Uusi liigajäähalli, jonka alakerrassa yleisurheiluareena, jossa 200 metrin kiertävä juoksurata, tilat sisäpalloilukentille ja korkeus vähintään 12 metriä. Kustannusarvio tarkentumaton, mutta vaihtoehdon arvioitu hinta 30+15 milj. e.