Anne Kotiharju
Lappeenrannassa kaavoitus on kaupungin käsissä. Näin vastaa kaupungin tekninen johtaja Pasi Leimi entisen kaupunginarkkitehdin Seppo Ahon kritiikkiin. Ahon mielestä Osuuspankin uusi toimitalo sekä entisen kaupunginteatterin tontin kaavoitusprosessin aikana kerroksella kasvanut kokonaisuus kertovat kaavoitusvallan valumisesta kaupungilta muille.
Aho epäili kaupungin taipuvan rakennusliikkeiden ahneuden edessä.
Pasi Leimin mukaan jo kaavoituksen moniportainen ja avoin käsittely takaa kaavoituksen etenemisen asiallisesti.
-Myös julkinen kontrolli toteutuu, ja kaikki pääsevät vaikuttamaan. En näe, että olisimme menettäneet kaavoitusvaltaa. En allekirjoita Seppo Ahon näkemystä.
-Ja jos päättäjä on mukana vaikka Osuuspankin hallinnossa, hän jäävää itsensä Osuuspankin asioissa kaupungin päätöksenteossa.
Kaupunginteatterin tontin kaavoitusprosessissa ei lisätty rakennusoikeutta, vaikka rakennusten korkeus kasvoikin kerroksella.
-Tontilla säilyi jo tontinluovutuskilpailussa hyväksytty 10 000 kerrosneliön rakennusoikeus. Se taas on katsojan silmissä, onko tuo liikaa.
Kaavaa muutettiin Leimin mukaan toteuttamiskelpoisemmaksi.
-Kyse ei ole vallan antamisesta vaan yhteistyöstä, jotta rakennusliike pystyy toteuttamaan hankkeen järkevästi.
Tontinluovutuskilpailussa Jatkeen ehdotus Villman voitti, vaikka se ei ollut kaupungille tuottoisin. Asiantuntijaraati painotti kaupunkikuvallisia tekijöitä.
-Haettiin monumentaalista rakennusta teatterin tontille.
Villman-ehdotuksessa oli 9 966 neliön rakennusoikeus, josta Jatke lupasi maksaa 2,04 miljoonaa euroa eli 205 euroa neliöltä. Evälahden hävinnyt 8 000 kerrosneliön ehdotus olisi tuonut kaupungille 2,22 miljoonaa euroa eli 277,5 euroa neliöltä.
-Laatutekijät painoivat enemmän kuin hinta, huomauttaa Leimi.
Jatkeen aluejohtaja Jari Salonen selvittää, että alun perin ehdotus lisäkerroksesta tuli kaupungilta.
-Totesivat, että paikka kestäisi korkeampaakin rakentamista. Lähellä oli jo muun muassa korkea Kultainen kolmio. Tästä tulisi porttiaihe kaupunkiin.
Prosessin aikana massoittelu muuttui.
-Runkosyvyydeltään suurempi massa laihtui ja kasvoi korkeutta, minkä lisäksi väliin on jätetty aukkoja. Eli mistään iltalypsystä tässä muutoksessa ei ole ollut kyse.
Pasi Leimi vielä muistuttaa kaupungin strategiasta, jonka mukaan keskustaan voi rakentaa nykyistä korkeampaa ja tiiviimmin.
-Että keskustasta tulee kaupungin näköinen.