Kahdessa roolissa kauppatorilla

Tutkija Sari Tuuva Hongisto taltioi Lappeenrannan torikauppiaiden tarinat. Marjatilan tytär työskenteli torilla viimeisen kukoistuksen aikaan.

Petteri Värtö

Kulttuurintutkija Sari Tuuva-Hongisto ottaa kädet pois taskusta ja nojaa myyntipöytään Lappeenrannan kauppatorilla.

— Torimyyjällä ei saa olla aurinkolaseja silmillä eikä käsiä taskussa, hän tietää omasta kokemuksesta 1980—1990-luvuilta.

Tuuva-Hongisto on lemiläisen marjatilan kasvatti ja ollut torimyyjänä ainakin kolmessa myyntipaikassa kauppatorilla.

— Tori on mainio paikka ihmisten tarkkailuun, jota ihmistieteilijät harjoittavat.

Hän palasi myyntipöydän taakse pari kesää sitten.

Tavoitteena oli palauttaa mieleen omia muistoja ja verkottua muiden torikauppiaiden kanssa, jotta nämä avaisivat haastatteluilla muistonsa tutkijalle. Se onnistui. Lappeenrannan kauppatorin muistitietohistoria on koottu Torikaupan tarinat -kirjaan.

— Tori on jatkuvan keskustelun aihe, mutta sen tarina on huonosti tunnettu, Tuuva-Hongisto perustelee.

Tuottajaperheen tyttärelle oli tärkeää nostaa esille myös sen perinnettä viljelijätorina, jonne on kannattavaa tulla myymään myös tilapäisesti.

Torikauppa on elämäntapa. Sille on tyypillistä kauppiaiden välinen hyvä henki, mutta myös kateus toisten myynnistä — ja muutosvastarinta.

— Kauppiaille on tärkeää kehitysideoiden näkökulma ja muutosten mittakaava, jotta perinne voisi säilyä.

Tuuva-Hongisto oli aineistoa hankkiessaan aitiopaikalla. Haastatteluaikaan käytiin edellinen debatti torin kehittämisestä: kattaminen, kauppahallin sijoitus kerrostalon alakertaan… Nyt torilla kohennetaan leikkipaikkaa istutuksia ja penkkejä varten.

— Keskustelu aktivoi kauppiaita, ja moni innostui kertomaan muistonsa juuri ajankohtaisuuden vuoksi.

Kirjan lukijalle tulee paikoin mieleen, että tässä oli viimeinen mahdollisuus.

— Moni kauppias on ikääntynyt ja jäämässä pois, tutkija myöntää.

Kauppatorin hiljentyminen ei ole lappeenrantalainen erikoisuus. Kaupan jatkuminen edellyttää muutakin kuin vastarintaa. Tuuva-Hongisto on aiemmin puhunut torin brändäämisestä lähiruuan paikaksi, jota se on ollut jo ennen nykyistä trendiä.

— Kirpputori ei edusta tuottajatorin perinnettä, mutta tuo ihmisiä paikalle. Se voisi toimia muinakin päivinä, hän antaa esimerkin.

Asiakaspalvelutilojen sekakäyttö yleistyy kivijalkakaupoissa. Jospa se kadottaisi nurkkakuntaisuutta torielämästäkin.

Sari Tuuva-Hongiston muistitietohistorian Torikaupan tarinat julkaisutilaisuus Lappeenrannan kauppatorilla 6.5. kello 10. Perinteiset kylämarkkinat Taavetin torilla 4.5. kello 8 alkaen. Savitaipaleen kevätmarkkinat 9.5. kello 8 alkaen.

Sari Tuuva-Hongisto

Syntynyt Lemillä vuonna 1972.

Asuu Nuijamaan vanhassa pappilassa.

Naimisissa Kotiteollisuus-yhtyeen basistin Janne Hongiston kanssa, 13- ja 5-vuotiaat tyttäret.

Filosofian tohtori, työskentelee kulttuurintutkijana Itä-Suomen yliopiston historian ja maantieteen laitoksella.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö