Vetovoima on vielä kestänyt

Tanssilavat. Säänjärvellä käy yli 500 henkeä tansseja kohti. Markku Mäntykivi on osallistunut lavatalkoisiin 60 vuotta.

Petteri Värtö

Säänjärven lava avaa Etelä-Karjalan kesän tanssikauden lauantaina. Kausi alkaa viikkoa tavallista aiemmin, mutta perinteisesti. Säänjärvi on tottunut olemaan lavakauden ensimmäinen ja viimeinen tanssittaja. Pitkällä kaudella on simppeli selitys.

— Tavallisten ihmisten tanssilavalla on hyvä henki. Henki syntyy siitä, että tutut eivät tanssi vain keskenään, vaan tanssittavat muitakin, lavaa pyörittävän Savitaipaleen Urheilijoiden Säänjärven osaston puheenjohtaja Markku Mäntykivi tiivistää.

Vieraissa partnereissa on, mistä valita. Säänjärven lavalla käy keskimäärin runsaat 500 tanssijaa tapahtumaa kohti, eikä vauhti ole vielä osoittanut hiipumisen merkkejä. Tanssit ovat Savitaipaleen Urheilijoiden ainoa varainkeruun muoto nykyisin.

Iitiän lavalla on suurin piirtein yhtä pitkä tanssikausi, mutta Mäntykiven mukaan lavat eivät astu toistensa varpaille.

— Tanssijat tulevat eri suunnasta. Kyllä meille ajetaan Imatraltakin Iitiän ohi. Enimmillään tanssimatkan pituus on 150 kilometriä.

Markku Mäntykivi on Säänjärven kivijalka. Hän on vetänyt kyläosastoa ja tanssilavaa yli kymmenen vuotta. Sinä aikana lava on muuttunut kylälavasta nykyaikaiseksi tanssipaikaksi. Perspektiiviä löytyy omista lapsuusmuistoista 60 vuoden takaa.

Mäntykivi on Lyytikkälästä, kilometrin päästä Säänjärven lavasta, joten jo poikasena oli helppo kipaista talkoisiin.

— Nakinmyyjänä aloitin.

Päällysmiehen tehtäviin Mäntykiven lavaura kulki perinteistä polkua lipunmyyjän ja järjestysmiehen hommien kautta.

Talkoiden lomassa on ehtinyt parketillekin.

— Jenkkaa en enää tässä iässä hypi, mutta valssit ja muut menevät, Mäntykivi kertoo.

Oppi on saatu tanssimalla. Säänjärvellä ei ole opetusta ennen tansseja, kuten monilla lavoilla on nykyisin tapana.

Tanssilavojen muutos on ollut iso.

— Nakkeja ei enää myydä.

Ravintolapalveluiden kasvu on merkittävin muutos Säänjärvelläkin. Tanssi on ykkösasia, mutta muutakin viihdettä pitää kansalle löytyä. Esimerkiksi karaokea, jos lavatähti ei innosta.

Toisenlainenkin muutos näkyy Etelä-Karjalan lavakaudella. Suikkalan lavan viime kesä oli tappiollinen, joten Ruokolahden Raju supistaa tanssitarjontaa ja lopettaa sunnuntaitanssit kokonaan. Maakunnan pohjoispäässä on päivälle ottaja: Välijoki.

Välijoen nuorisoseuran lavalla on ollut säännöllistä tanssitoimintaa 1980-luvulla. Seura on järjestänyt siellä nostalgiatansseja, joista viimeiset vuonna 2009. Nostalgiaa säilyy kesällekin.

Lavaa toki remontoidaan, mutta sitä ei liiemmälti modernisoida.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö