Anne Kotiharju
Professori Mikko Summanen tähyilee Lappeen kirkon juurella Marian aukion laitaan nousseita rakennuksia. Osuuspankin uusi toimitalo ei saa synninpäästöä Aalto-yliopiston arkkitehtiosaston asiantuntijalta. Summasen mielestä kirkon ympärille on rakennettu turhan korkeaa.
-Kirkon soisi olevan dominantti, hallitseva rakennus tuolla alueella. On oltu vähän ahneita rakennusoikeudessa, arvioi Lappeenrannassa kasvanut ja ylioppilaaksi kirjoittanut Summanen.
Summanen on myös menestyneen arkkitehtitoimisto K2S:n osakas. K2S:n töitä ovat muun muassa Kampin kappeli, Maunula-talo, Fazerin vierailukeskus sekä meneillään oleva olympiastadionin peruskorjaus ja laajennus.
Summasen mukaan korkeaa voi tietenkin rakentaa, mutta korkea rakennus ei sovi läheskään joka paikkaan, esimerkiksi osuuspankin uuden toimitalon tontille.
-Se on väärä paikka korkealle rakennukselle. Kaupungit vaalivat siluettiaan, josta nousevat esiin tärkeimmät rakennukset. Lappeenrannassa siluettia hallitsee nyt osuuspankki. Kirkko taas näyttää olevan alisteinen Marian aukion laidan uusille korkeille rakennuksille.
Summanen arvioi, että jos osuuspankin talo olisi vaikka City-käytävän vanhojen rakennusten korkuinen ”tilanne olisi jo ihan toinen”.
Summanen taitaa olla Lappeenrannan entisen kaupunginarkkitehdin Seppo Ahon hengenheimolainen. Aho on arvostellut joitakin massiivisia rakennuksia ja väittänyt kaupungin luovuttaneen kaavoitusvaltaa rakennusliikkeille.
-On lyhytnäköistä antaa yksittäisten toimijoiden sanella rakentamista. On oltava niitä, jotka katsovat kaupunkikuvaa pitkällä kaarella. Siinä nimenomaan arkkitehdit ja päättäjät kantavat vastuuta, sanoo Summanen.
Tutustuessaan havainnekuvaan vanhan teatterin tontille tulevasta seitsemänkerroksisesta rakennuksesta Summanen toteaa, etteivät yleensä yhdelle tontille tulevat torahammasratkaisut ole hyviä. Pitäisi katsoa koko kaupungin rakennetta ja ympäröivien kortteleiden massoittelua siinä samalla.
Korkeidenkin rakennusten pitää tuottaa hyvää elinympäristöä ihmisille.
-On kuultava sekä asiantuntijoita että kaupunkilaisia.
Monen muun asiantuntijan tavoin Summanen tähdentää kaupunkikuvan kerroksellisuutta.
-Linnoituksen ja Rakuunamäen lisäksi keskustassa on vain yksittäisiä eri aikakerrosten edustajia. Rakennuksia puretaan liian kevyin perustein. Uudemmasta rakennuskannasta muun muassa Lappeenrannan 70-luvulla valmistunutta kirjasto pitäisi säilyttää.
Summanen muistaa, että Lappeenrannassa tehtiin vuonna 2007 kunnianhimoinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma. Toivottuja arkkitehtikilpailuja on kuitenkin ollut kovin vähän, vain Tali-Ihantala-museosta (Kannas-keskus) sekä City-korttelista. Kummankaan kilpailusuunnitelma ei toteutunut. City-kortteli on kaavoitettu paloittain tontti kerrallaan. Summanen sanoo ymmärtävänsä, että on monia paineita toimia näin, mutta…
-Lopputulos ei ole niin hyvä, jos punainen lanka, visio, on kadonnut.
Summasella onkin ehdotus entiselle kotikaupungilleen.
-Kaupunki voisi järjestää ideakilpailun keskusta-alueen tulevien vuosien kehittämisestä. Hankkeet, kuten vaikka jäähalli tai uusi sote-keskus, olisi nähtävä osana isoa kokonaisuutta.
Jäähallin paikkaakin SaiPan kannattaja on pohtinut.
-Löytyisikö se lentokentän itäpuolelta tai aseman lähistöltä rautatiealueen eteläpuolelta?
Professorin plussat
Torimainen Marian aukio on toiminnalliselta ajatukseltaan hieno.
Satama ja Linnoitus ovat ”parasta Lappeenrantaa”. Niitä olisi tuotava entistäkin enemmän esille.
Teatteri kauppakeskuksessa edustaa yleistynyttä hybridirakentamista. Ja eikö teatterin suunnitellut tunnustettu ALA arkkitehdit.
Kaupunki ilmeisesti onnistuu Kinnusen talon suojelemisessa. Nostan hattua. Myös Nuijamies ja pääkirjasto pitäisi säilyttää.
Lappeenranta hyväksyi arkkitehtuuripoliittisen ohjelman vuonna 2007.
Vuonna 2007 Lappeenranta hyväksyi arkkitehtuuripoliittisen ohjelman.