Anssi Silvennoinen
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva saa asettamaltaan jäähallityöryhmältä loppuraportin näinä päivinä. Ryhmän tehtävänä on ollut selvittää, minkälainen vaihtoehto uuden pääjäähallin rakentaminen olisi verrattuna nykyisen peruskorjaamiseen.
Virkamiestyöryhmän puheenjohtaja on kaupunginsihteeri Juha Willberg, jonka mukaan raportti on sanamuotojen viilausta vaille valmis. Ryhmän muut jäsenet ovat rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen, liikuntatoimenjohtaja Ilkka Oksman ja kaupungin toimitilakonsernin toimitusjohtaja Mikko Hietamies.
Willbergin antamien ennakkotietojen mukaan jäähallityöryhmä listaa raportissaan neljä vaihtoehtoa, joiden pohjalta jäähalliin liittyvää tulevan syksyn päätöksentekoa voidaan alkaa valmistella.
Jäähallin nykynormien vastaisen katon rakenteille voidaan olla tekemättä mitään, jos uuden pääjäähallin suunnittelu aloitetaan ensi vuonna. Lappeenrannan uusi pääjäähalli olisi valmis viimeistään vuonna 2021.
Toinen tie on pitkittää nykyisen pääjäähallin elämää vähintään kymmenellä vuodella. Katon vahvistaminen vaatimusten mukaiseksi ensi kesäkautena maksaisi 3,2 miljoonaa euroa, minkä lisäksi hallin muiden korjaustoimenpiteiden hinta olisi vähintään 3,5 miljoonaa.
Jos kattoremontti päätetään tehdä ensi kesänä, sen suunnittelulle ja materiaalivarauksille tulee joka tapauksessa kova kiire.
Jäähallityöryhmän hahmottelemaan uuteen liigahalliin mahtuisi 5 200-5 500 katsojaa, joista noin 700 seisomapaikoille. Nykyaikaiset isot jäähallit suunnitellaan jo lähtökohtaisesti helposti muuntuviksi erilaisiin käyttötarkoituksiin.
Käyttöasteen sekä erilaisten toimintojen ja vuokratulojen maksimoinniksi hallin paikkaa kartoitetaan kahden kilometrin säteellä ydinkeskustasta.
Mahdollisia sijoituspaikkoja olisivat Kisapuiston lisäksi Harapainen, Armila ja Opintien varsi Leirin kaupunginosassa.
Willbergin mukaan päätös uuden pääjäähallin sijainnista olisi tärkeää tehdä joka tapauksessa jo syksyllä, sillä se on osa Lappeenrannan keskusta-alueen kaupunkirakenteen suunnittelua.
Lappeenrantaan rakennetaan jonkinlainen uusi pääjäähalli jonnekin joko ensi vuosikymmenen alussa tai lopussa.
Kyse on siitä, kuinka paljon euroja ja aikaa vanhaan vielä sijoitetaan.
Uusi liigatason jäähalli on 20-30 miljoonan euron investointi, joka kasvattaa liikuntatoimen sisäisiä tilavuokria lähes 1,0 miljoonalla eurolla vuodessa pitkälti lainojen lyhennyksinä.
Summa paljastaa, miksi suuret urheilupaikat ovat Suomessa kuntien omistuksessa. Liiga-SaiPasta on toki kasvanut vireä pk-yritys, mutta 1,0 miljoonan euron vuotuiset lisäkulut olisivat täysin kestämättömät sen nykyiselle, hieman alle kuuden miljoonan euron liikevaihdolle.
Uuden jäähallin sisäiset vuokrat olisivat valtavat myös liikuntatoimelle, jonka toimintakate oli viime vuonna 8,2 miljoonaa euroa.
Toimialan taloutta on tulossa jo rasittamaan mahdollinen urheilutalon ja keilahallin 13,4 miljoonan euron peruskorjaus, joka kasvattaa tilavuokria noin 0,5 miljoonalla vuodessa.
Peruskysymys on se, haluaako Lappeenranta olla kaupunki, joka tarjoaa mahdollisuuden korkeimman tason kilpajääkiekkoilulle myös tulevaisuudessa.
Paikallispoliitikot pohtivat samaa kysymystä 1960-luvulla, jolloin vastaus oli kyllä. Kisapuiston tekojäärata valmistui vuonna 1963 ja se katettiin vuonna 1972.
Kaupunginvaltuutetut ruotivat syksyllä siis jäähallipäätöstä, jonka vaikutukset voivat kantaa 50 vuoden päähän.
Jos mahdollisuus liigatason jääkiekkoiluun päätetään Lappeenrannasta poistaa, jääurheilutoiminta tuskin katoaa Lappeenrannasta mihinkään.
Korkean käyttöasteen perusteella Kisapuistossa on tarvetta nykyiselle määrälle jäähalleja myös tulevaisuudessa.
Myös alemman kilpatason jäähallin hintalappu on kymmenisen miljoonaa.
Jos katto ei olisi tippunut yllättäen syliin, kaupungilla olisi ollut vielä jopa yli vuosikymmen aikaa pohtia, minkälainen pääjäähalli Lappeenrannassa on tulevaisuudessa.
Kisapuiston liigahalli on ensisijaisesti lappeenrantalaisten oma paikka. Jäähalli ja siellä järjestetyt harjoitukset ja muut tapahtumat ovat paikalliskulttuuria, joka on periytynyt sukupolvelta toiselle.
Mikään muu kuin SaiPan liigaottelu ei kerää säännöllisesti yli 3 000 eteläkarjalaista yhteen, varsinkaan pimeimpään vuodenaikaan.
Kisapuisto on siinä suhteessa kuin Satamatori: ei kaikkien juttu, mutta monelle täkäläiselle hyvin tärkeä.
Kirjoittaja on Etelä-Saimaan urheilutoimittaja.
Jäähallityöryhmän laatimia vaihtoehtoja
Vaihtoehto 1: Jäähallin katolle ei tehdä mitään, vaan jatketaan talviaikaan kolaamista ja minimoidaan siten lumikuormien turvarajojen ylittämisriski. Siitä huolimatta voi olla mahdollista, että pitkät ja voimakkaat lumimyrskyt rajoittavat hallin käyttöä. Neljän vuoden kolaamisen kustannukset arviolta 0,5 miljoonaa euroa. Aloitetaan uuden monitoimijäähallin suunnittelu niin, että halli on käytössä viimeistään vuonna 2021. Vuoden 2018 talousarvioon varataan määräraha jäähallin suunnitteluun. Nykyiseen jäähalliin tehdään ainoastaan viranomaisten vaatimat välttämättömät korjaustoimet, jotka katetaan nykyisillä tilavuokrilla.
Vaihtoehdon hinta: 0,5 miljoonaa euroa.
Vaihtoehto 2: Jäähallin kattoristikot korjataan ja pilarit vahvistetaan, kustannusarvio 3,2 miljoonaa euroa. Sen jälkeen hoidetaan perusylläpito ja tehdään vain välttämättömät korjaustoimet. Käyttäjille annetaan oikeus tehdä tarvitsemiaan kunnostustoimenpiteitä omilla kustannuksillaan, joita ei hyvitetä, kun hallin toiminta päättyy. Aloitetaan uuden monitoimihallin suunnittelu siten, että se on otettavissa käyttöön vuonna 2021.
Vaihtoehdon hinta: Kattoremonttiin 3,2 miljoonaa euroa ja talvikauden 2017-2018 kolaamiskustannukset, arviolta 100 000 euroa. Liikuntatoimen tilavuokrat kasvavat noin 0,5 miljoonalla eurolla vuodessa.
Vaihtoehto 3:
Muuten kuin vaihtoehto 2, mutta lisäksi tehdään rakennuksen elinkaarta 10 vuodella jatkavat välttämättömät peruskorjaukset ja kunnossapidon kannalta tarpeelliset korjaus- ja muutostyöt, yhteensä 3,5 miljoonaa euroa. Uuden jäähallin suunnittelu ajoitetaan niin, että se otetaan käyttöön aikaisintaan vuonna 2028.
Vaihtoehdon hinta: Kattoremonttiin 3,2 miljoonaa euroa, peruskorjaukseen 3,5 miljoonaa euroa ja talvikauden 2017-2018 kolaamiskustannukset arviolta 0,1 miljoonaa euroa. Yhteensä 6,8 miljoonaa euroa. Liikuntatoimen sisäiset tilavuokrat kasvavat noin 0,65 miljoonaa euroa vuodessa.
Vaihtoehto 4:
Muuten kuin vaihtoehto 3, mutta toteutetaan kaupunkikonsernin kustannuksella uusi sisääntuloaula, ravintolakatsomo ja muut Liiga-SaiPa Oy:n esittämät toiminnalliset perusparannukset.
Vaihtoehdon hinta: Kattoremonttiin 3,2 miljoonaa euroa, peruskorjaukseen 3,5 miljoonaa euroa ja sisääntuloaulaan, ravintolakatsomoon ja muihin uudistuksiin 2,5 miljoonaa euroa. Yhteensä 9,3 miljoonaa euroa. Liikuntatoimen sisäiset tilavuokrat kasvavat noin 0,72 miljoonaa euroa vuodessa ja muut kustannukset noin 0,1 miljoonaa euroa vuodessa.
Lähde: Jäähallityöryhmän puheenjohtaja, kaupunginsihteeri Juha Willberg