Aavelaiva loittoni, mutta epäusko jäi

Joutseno. Kymmenet ihmiset kerääntyivät seuraamaan Blue White Eaglen siirtoa tiistaina. Alus lähtee Rauhasta viimeiselle matkalleen varhain keskiviikkoaamuna.

Juhana Nyman

Yksinäinen kättentaputus kaikui Rauhan rannassa samalla hetkellä, kun kansimies Marek Loorits sahasi viimeisen köyden poikki. Blue White Eagle alkoi hitaasti etääntyä laiturista.

Joutsenon Rauhaan rantaan kerääntynyt väkijoukko seurasi hartaana, kun alus loittoni Rautu-hinaajan vetämänä kohti kauempana odottanutta toista hinaajaa, Varmaa, jonka kylkeen alus hinattiin odottamaan.

Vaikka aluksen siirtämisestä on puhuttu jo vuosia, moni paikallaolija sanoi yllättyneensä, kun laiva lopulta lähti.

— Kun muutaman vuoden ajan uutiset lähdöstä olivat toistuneet, se alkoi olla jo vitsi, lastensa kanssa paikalle osunut Emilia Reijonen sanoi.

Samoin ajatteli Kari Kumpulainen, joka tuli Rauhaan varta vasten aavelaivan takia. Hän sanoi uskoneensa, että alus olisi lopulta purettu palasiksi paikalla Rauhassa.

— Hyvä, että lähti. Mutta on sääli, että ajokuntoinen alus jätettiin rapistumaan. Se ei ollut enää mikään kaunistus.

Monet siirtoa seuranneet ihmiset olivat tyytyväisiä näkemäänsä. Silti osa sanoi kaipaavansa alusta.

Blue White Eaglen lähtö jätti Rauhaan tyhjän ja rapistuneen laiturin.

— Maisema menee tylsäksi, laiturin vieressä päivystänyt Reino Pelkonen naurahti.

Samaa sanoi Riku Pasanen.

— Vähän tuntuu jo haikealta. Se on ollut tuossa maamerkkinä niin pitkään.

Moni tuntui jakavan Pasasen mielipiteen. Blue White Eaglesta ehti tulla kuuden vuoden aikana osa Rauhan maisemaa.

— Se on ollut siinä aina ja vähän niin kuin kuului kuvaan, Emilia Reijonen sanoi, mutta totesi iloitsevansa aluksen poistumisesta.

Laivan siirtoa hoiti tiistaina pieni joukko ammattilaisia. Aamulla he nykäisivät aluksen hiekalta kellumaan omilleen. Laivan viimeinen köysi katkaistiin kello kahdelta iltapäivällä.

Varman päällikkö Ilkka Alhoke sanoo, että lähtövalmistelut ja siirto sujuivat suunnitelmien mukaan.

— Alus irtosi hyvin. Tuuli oli kevyttä. Eikä tullut vettä sisään.

Laivan viimeinen matka kohti Naantalia ja romutusta alkaa Rauhasta keskiviikkoaamuna kello viisi luotsin johdolla.

Perämies Sami Haaparanta kertoi, että matkan hankalimmat paikat ovat saariston ahtaissa väleissä. Saaristossa hinausvaijerin pituus on noin 80 metriä. Avomerellä vaijeria on noin 200 metriä.

Ohjauskyvyttömän laivan hinaaminen vaatii tarkkuutta.

— Kanava ei ole paha paikka, koska sinne ei tuule. Mutta tiukat saaristokohdat voivat olla vaikeita, jos tuulee kovasti. Siinä pitää olla tarkkana, missä ajetaan ja vähän ennakoida.

Kanavan läpäisemiseen saattueelta kuluu aikaa kahdeksasta kymmeneen tuntia muusta liikenteestä riippuen. Perillä Naantalissa pitäisi olla perjantai-iltana noin kello 18.

Ellei tuuli ylly ja lähtö viivästy jälleen.

Kirjoittaja:
Juhana Nyman