Categories
Artikkelit

Eksote hakee uusia potilaita mainostamalla

Sairaanhoito. Eksote valmistautuu sote-uudistukseen markkinoimalla palveluitaan. Lähialueilla nähdään olevan kasvupotentiaalia.

Henri Pitkänen

Ortopedi Henrik Urr tarttuu veitseen ja tekee ensimmäisen viillon. Alkamassa on jälleen yksi rutiininomainen lonkkaleikkaus, jossa noin 80-vuotiaalle naiselle vaihdetaan tekonivel.

Eksote tekee tällaisia tekonivelleikkauksia vuosittain yli 600, ja nyt niistä halutaan kertoa aktiivisesti myös ulospäin markkinointiviestinnän keinoin.

Viime viikonloppuna Eksote mainosti tekonivelleikkauksia muun muassa lehdissä ympäri Kaakkois-Suomea. Sille oli selvä syy.

— Leikkausprosessiamme on kehitetty, ja meillä ei ole jonoja. Meillä on palvelu, jossa pystymme hoitamaan oman väestömme ja sen lisäksi muitakin. Katsoimme, että tätä kannattaa markkinoida, emmekä halua antaa tyhjiä lupauksia, viestintäjohtaja Saara Raudasoja sanoo.

Etelä-Karjalan keskussairaalan johdossakin markkinointi nähdään tärkeänä keinona. Osaamista ei kannata piilotella pöydän alla.

— Jos meillä on hyviä käytäntöjä, niistä tiedottaminen väestölle ja ammattilaisille on tärkeää, sairaalan johtaja Tarja Nylund toteaa.

 

Eksote ei ole julkisena toimijana aiemmin juuri tehnyt näkyvää mainontaa, vaan sen rooli on ollut enemmänkin informoiva. Markkinointitoimenpiteiden taustalla painavana syynä on sote. Sote-alan kilpailu on kovenemassa, ja myös Eksote haluaa näkyä jatkossa enemmän.

Tämänhetkisen lakivalmistelun mukaan uudessa sote-järjestelmässä asiakas voisi valita asiakassetelin avulla haluamansa palveluntarjoajan. Sote-keskuksiin tulisi useiden erikoisalojen lääkärivastaanottoa, ja se yhdessä valinnanvapauden kanssa uhkaa jättää keskussairaalat ilman lääkäreitä.

Raudasoja sanoo, että markkinointiviestintä otetaan tehokeinona nyt harkitusti valikoimaan, ja markkinointia mietitään aina tapauskohtaisesti.

— Tässä lähdimme nyt tekonivelasiasta, ja esimerkiksi laadukas sisältömarkkinointi sopii mielestäni hyvin asiantuntijuuden markkinointiin. Sosiaalinen media ja radio voisivat toimia, jos esimerkiksi halutaan opettaa kansalaisia käyttämään sähköistä asiointia.

Sote-uudistus on ollut tapetilla pitkään ja Eksote haluaa pitää laajan päivystyksen sairaalan Lappeenrannassa. Sitä varten sairaalassa täytyy suorittaa tietty määrä esimerkiksi leikkauksia ja synnytyksiä.

Raudasojan ja ortopedian ylilääkäri Juha Kasurisen mukaan on kaikkien eteläkarjalaisten ihmisten etu, että sairaala saadaan pidettyä kaupungissa, jonka väestöpohja on pieni ja laskusuunnassa.

 

Erillistä markkinointiosastoa tai -budjettia Eksotella ei ole, vaan kustannusten kohdalla mietitään, miten käytetty raha saadaan takaisin myymällä palveluita. Kentän muuttuessa myös sairaanhoitopiirit joutuvat miettimään omaa brändäystään. Eksoten brändi on pienen maakunnan brändiksi Raudasojan mielestä hyvä, ja sairaanhoitopiiri tunnetaan käytössä olevalla lyhyemmälläkin nimellä.

— Aika lailla uusi asia tämä markkinointi on, mutta esimerkiksi Tampereella Tays on ollut aika aktiivinen.

Eksotella ei ole vielä kovin tarkkoja suunnitelmia siitä, millä se voisi erottautua tekoniveloperaatioiden lisäksi. Raudasoja mainitsee hyvät tulokset aivoverenkiertohäiriöiden hoidon saralla, ja Kasurinen nostaa esimerkiksi verisuonikirurgian.

Tilastojen perusteella Eksoten alueelta lähdetään muihin sairaanhoitopiireihin hakemaan erikoissairaanhoitoa aiempaa aktiivisemmin. Isolta kuulostavasta lukemasta reilusti yli kolmasosa selittyy sillä, että parikkalalaiset hakeutuvat hoitoon Savonlinnaan välimatkan takia.

 

Eksotessa ei olla huolissaan Etelä-Karjalan vetovoimasta. Kasurinen uskoo, että lähialueilla on kasvupotentiaalia.

— Kun tietoisuus valinnanvapaudesta lisääntyy, näen ihan mahdollisena sen, että tänne tulee entistäkin enemmän savonlinnalaisia, mikkeliläisiä tai kouvolalaisia potilaita.

Ajoittain keskusteluun on noussut myös mahdollisuus saada lisää asiakkaita esimerkiksi Venäjän puolelta.

— Sehän riippuu paljolti ruplan kurssista, mutta onhan se mahdollista. Toki täytyy suomalaisena veronmaksajana sanoa, että suomalaiset hoidetaan ensin, Kasurinen sanoo.

Nylundin mukaan laaja-alaisen osaamisen säilyminen sairaalassa tukee päivystyksessä tarvittavaa osaamista ja houkuttelee sairaalaan myös erikoislääkäreitä, joita päivystysvalmiuden ylläpitämiseksi täytyy olla riittävä määrä.

— Keskeistä on kehittää potilaan hoitopolku sujuvaksi siten, että sairaalasta johtuvia jonoja ei olisi. Tällä hetkellä valinnanvapaus näyttäytyy marginaalisena.

Sairaalapomo muistuttaa, että muualla hoitaminen on hoidonporrastuksen perusteella täysin normaalia.

— Lähinnä se on harmillista, jos potilaita menee muualle sellaisiin toimenpiteisiin, joissa meillä on ainakin yhtä hyvä osaaminen ja hoitomahdollisuus.

 

Kirjoittaja:
Henri Pitkänen