Leffateattereiden pitkät jäähyväiset

Lappeenrannan Pormestarin-korttelin kaavan valmistumista on odotettu kesästä lähtien. Perinteisten elokuvateattereiden tulevan kohtalon näkee kristallipallossa jo ennen sen esille tuloa, kun ynnää korttelissa tapahtuneet käänteet ja kaupungin sekä kiinteistönomistajan toiveet.

Petteri Värtö

Pormestarin-korttelin elokuvateatterit ovat roikkuneet löysässä hirressä vuoden verran Lappeenrannassa. Entinen tekninen lautakunta käsitteli teattereiden suojelua marraskuussa 2016 ja kevensi keskustelun jälkeen niiden suojelumerkintää. Kaupunginhallitus palautti painavamman merkinnän, minkä kaupunginvaltuusto hyväksyi huhtikuussa 2017. Korttelin asemakaavan on pitänyt valmistua koko kuluvan syksyn.

Kaavaa odotellessa teknisen lautakunnan keskustelu ja äänestyspäätös antavat osviittaa siitä, millainen kaava on ja millainen on perinteisten elokuvateattereiden kohtalo Valtakadulla. Niitä ei pian enää ole.

Lautakunnan, kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokousten jälkeen elokuvateattereiden tilanne on heikentynyt. Paikallinen yrittäjä myi teattereissa harjoittamansa liiketoiminnan maaliskuussa kansainväliselle kilpailijalle, joka lopetti niiden toiminnan ja putsasi ne irtaimistosta kesäkuussa. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella voi tulkita, että vuokranantaja ja suojelua pohtiva kaavoittaja katselivat sitä vain päältä.

Suojelua pohtivan kaavoittajan edustajat, Lappeenrannan kaupunginarkkitehti ja rakennustarkastaja, järkyttyivät lehtitietojen mukaan teattereiden alas ajoa. He eivät kertomansa mukaan osanneet arvata, että elokuvateattereille pitäisi asettaa toimenpidekielto ennen uuden kaavan valmistumista, jotta voisi olla varma, ettei arvomiljööseen kajottaisi. Elinkeino- ja kaupunkikehitysjohtaja on näiden virkanaisten esimies.

Elinkeino- ja kaupunkikehitysjohtaja on puolestaan entinen tekninen johtaja, joka vuosi sitten teknisen lautakunnan kokouksessa kevensi esitystä teattereiden suojelumerkinnästä vastoin asiantuntijalausuntoja.

Perinteisten elokuvateattereiden raunioille on niiden irtaimiston purkamisen jälkeen perustettu Kulttuuritila Nuijamies -yhdistys. Se tavoittelee Nuijamiehen ja hyvässä lykyssä myös yli 15 vuotta vanhemman Kino-Aulan palauttamista sekä elokuvateatteri- että muuhun kulttuuriseen käyttöön. Yhdistys kerää jäseniä ja esittelee toimintasuunnitelmaansa Lappeenrannan joulutorilla, mutta sen rahoitus on yhä avoinna.

Yhdistys suunnittelee kaksipäiväistä tukitapahtumaa elokuvateatteri Nuijamiehen tiloihin tammikuuksi 2018. Alustava ajatus on ollut avata kulttuurikeskus Nuijamies tasan vuosi viimeisestä elokuvanäytöksestä.

Pormestarin-korttelin keskeisin kiinteistönomistaja on Etelä-Karjalan osuuspankki. Kortteliin on viimeisten kymmenen vuoden aikana tehty kaksi julkisesti esiteltyihin havainnekuviin saakka yltänyttä suunnitelmaa. Ensimmäinen vuonna 2007 ja toinen viime vuonna rakennusyhtiö Jatkeelle, joka on vetäytynyt maakunnasta mutta jolla on pankin kanssa esisopimus puheena olevien kiinteistöjen ostamisesta.

Kansalaiskeskustelussa aiemmat havainnekuvat on otettu tyrmistyneinä vastaan. Sama valitus on odotettavissa myös valmisteilla olevan kaavan tullessa julki. Siinä teattereilla ja niiden tonteilla lienee lukuisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, joista todennäköisin on, etteivät teatterit säily korttelissa. Pankki haluaa tontilta joko oikeaa tuloa tai pois. Toive edellyttää isoa rakennusmassaa ja muuta kuin kulttuuritoimintaa.

Osuuspankin toiveen toteutuminen edistää myös Lappeenrannan kaupungin omaa intressiä rakennusten kerroslukujen korottamisesta ja asukkaiden määrän lisääntymisestä keskustassa. Sitä on ainoana tapana täyttää niin uudet kuin nyt tyhjillään olevat liiketilatkin palveluilla sekä säilyttää Marian autio elävänä. Lappeenrannassa ei ole tavattu rakentaa vanhoihin seiniin, joten so long Kino-Aula ja Nuijamies.

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan kulttuuritoimittaja.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö