LAPPEENRANTA juhlii 360-vuotispäiväänsä 7. elokuuta. Samana päivänä kaupungin pyöreitä vuosia on juhlittu ennenkin ja vietetty vuosipäivää.
Lappeenrantaa ei kuitenkaan perustettu 7. elokuuta. Kaupungin virallinen historiankirjoitus tuntee vain perustamisvuoden 1649.
Perustamisesta ei ole säilynyt asiakirjaa, mutta sen voi kuvitella.
Ehkä kreivi Pietari Brahe ja maaherra Johan Rosenhane pohtivat Viipurissa totilasit kourassa maailman (Eurooppa), maan (Ruotsi) ja valtakunnan osan (Viipurin lääni) menoa ja totesivat, että bisneksiä pitää edistää.
Palaverin päätteeksi toinen ehdotti: Eiköhän perusteta Lapvedenrantaan kaupunki kun siellä on varsin vilkas markkinapaikka. Sitten Pietari Brahe perusti Lappeenrannan.
Kuvitelma nojaa Lappeenrannan syntyhistoriaa eniten tutkineen Pekka Toivasen tekstiin.
Toivasen mukaan Lappeenrannan perustamisesta päätettiin todennäköisesti Pietari Brahen Viipurin-matkalla vuonna 1949. Päätöstä edelsi neuvonpito Viipurin käskynhaltijan eli maaherra Rosenhanen kanssa, ja päätöstä seurasi ripeä toimeenpano.
Samana vuonna Lappeenrannalle tehtiin asemakaava Lapvedenrannan markkinapaikan viereen Saimaalle työntyvään niemeen (nykyisin Linnoitus). Parissa kolmessa vuodessa kaupunki oli asutettu.
Toivanen nojaa säilyneisiin asiakirjoihin, joista varhaisimmat ovat vuodelta 1652. Sinä vuonna Lappeenranta (Lapwestrandh) sai privilegiot eli kaupunkioikeudet. Ne vahvistettiin Ruotsin valtiopäivillä 20. syyskuuta 1652.
– Me Kristiina teemme tiettäväksi…, alkaa asiakirja, jossa Lappeenrannan oikeuksia vatuloidaan sivukaupalla ja lopuksi luvataan ottaa asukkaat irtaimistoineen ”kuninkaalliseen suojelukseemme”.
Kristiina oli Ruotsin kuningatar. Pietari Brahe oli Ruotsin kruunun edustaja itäisessä provinssissa. Hän oli Suomen kenraalikuvernööri, jonka virkavuosista (1637-1640 ja 1648-1654) suomen kieleen jäi myönteinen kielikuva kreivin aika.
Brahe kohensi Suomen oloja Toivasen mukaan Ruotsin keskushallinnon tilaustyönä. Hänen piti toteuttaa valtion kauppapoliittisia tavoitteita, joita edistämiseksi tarvittiin uusia kaupunkeja.
Pietari Brahe perusti Suomeen kymmenen kaupunkia.
Hamina (alun perin Uusi Vehkalahti) perustettiin Toivasen mukaan todennäköisesti Viipurissa samalla reissulla kuin Lappeenranta. Hamina pitää kuitenkin perustamisvuotenaan vuotta 1653, jolloin se sai kaupunkioikeudet.
Lappeenranta on valinnut vain vuosipäivänsä virallisesta asiakirjasta. Se löytyy kaupungin esihistoriankirjoituksesta.
Kustaa Vaasa antoi 7. elokuuta vuonna 1642 Viipurin kaupungille privilegiokirjeen, jossa Toivasen mukaan mainittiin ensimmäistä kertaa Viipurin vapaamarkkinat.
– Ne olivat nimenomaan maaseudulle myönnettyjä, kruunun valvomia poikkeuksia muutoin yksinomaan kaupungeille varatusta kaupankäynnistä, kirjoittaa Toivanen.
Päätös virallisti Lappeen (Lapvedenrannan) markkinat, joita tosiasiassa oli ollut ”jo pidemmän aikaa”.
Lapvedenranta oli Itä-Suomen tervakaupan keskus. Sitä pyörittivät viipurilaiset kauppiaat, joiden mielestä Lappeenrannan sittemmin saamat kaupunkioikeudet eivät saaneet häiritä heidän kaupallisia oikeuksiaan.
Toivasen mukaan viipurilaiset halusivat nujertaa Lappeenrannan jo perustamisesta alkaen.
Mäen päälle ahdetut lappeenrantalaiset puolestaan vaativat ensimmäisessä valtiopäivävalituksessaan, että viipurilaisten puoti- ja varastorakennukset pitää siirtää rantavyöhykkeen markkinapaikalta ”johonkin sopivampaan paikkaan”.
Viipurilaisten ja lappeenrantalaisten vääntö markkinapaikan vallasta kesti Toivasen mukaan 1680-luvulle. Myös Ruotsin sodankäynti rassasi Lappeenrantaa.
Muutaman sadan asukkaan kaupunki ei edistynyt elolle. Ruotsin kuningas Kaarle XI lakkautti Lappeenrannan kaupunkioikeudet 18. tammikuuta 1683.
Uudenkaupungin rauhan (1721) Ruotsi perusti Hamina-Lappeenrannan kaksoiskaupungin, jota ruvettiin linnoittamaan valtakunnan itärajan turvaksi. Viipuri oli jäänyt rajan taakse.
Lähteitä:
Pekka Toivanen: Lappeenrannan kaupungin historia 1649-1743 (Lappeenranta 1979) sekä artikkeli julkaisussa Kauskilasta kuntalii- tokseen (Etelä-Karjalan museo 1999).
Etelä-Karjalan museon Museoviesti 2009.
www.lappeenranta.fi/kaupunki-info/Lappeenranta 360 vuotta.
Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti juhlakokouksessaan Lappeenrannan 350-vuotispäivänä 7. elokuuta 1999. saneerata Linnoituksesta tilat Lasten ja nuorten kuvataidekoululle. Sen kevätnäyttelyssä oli oppilaiden tulkintoja Linnoituksen näkymistä. Näiden töiden tekijät ovat Johanna Talonpoika (oikealla ylhäällä), Elli Tikkanen (yllä) ja Jere Peuhkuri (oikealla alhaalla).