JOHANNA LUUKKO
Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä mitattuna viime vuonna
enimmäkseen hyvää. Ilmanlaadultaan tyydyttäviä, välttäviä ja huonoja päiviä
oli eniten Lappeenrannan keskustassa.
Ilmanlaadun seuranta perustuu mittauksiin 23 mittauspisteessä Imatralla,
Joutsenossa, Lappeenrannassa ja Svetogorskissa.
Ilmanlaatu maakunnassa on viime vuoden mittausten perusteella huomattavasti
parempi kuin 1990-luvun alussa. Teollisuuden tekemät tehdas- ja
prosessiuudistukset ovat selvästi parantaneet tehtaiden lähialueiden
ilmanlaatua.
Huonoimmillaan
keväällä
Indeksillä arvioituna ilmanlaatu oli huonoimmillaan keväällä. Ajoittain
ilmanlaatua heikensi sellutehtaiden hajurikkiyhdistepitoisuuksien kasvu.
Elo-syyskuun vaihteessa Venäjän metsäpalot kohottivat hengitettävien
hiukkasten pitoisuuksia Etelä-Karjalassa. Ohjearvo ylittyi Lappeenrannan
keskustassa kahtena kuukautena, Imatran Mansikkalassa ja Joutsenon
keskustassa yhtenä kuukautena ja Svetogorskin mittausasemalla viitenä
kuukautena. Hengitettäville hiukkasille annettu raja-arvo ei kuitenkaan
ylittynyt Suomen puoleisilla mittauspisteillä viime vuonna.
Rikkilaskeuman
tavoitetaso ylittyy
Kokonaisleijumapitoisuudet olivat suurimmillaan keväällä.
Kokonaisleijumalle annettu vuorokausiohjearvo ylittyi Lappeenrannan
keskustan ja Ihalaisen sekä Imatrankosken mittauspisteissä.
Lappeenrannan keskustassa ja Imatrankoskella pitoisuuksia nosti liikenteen
nostattama pöly. Ihalaisessa korkeat pitoisuudet aiheuttaa lähistöllä
toimiva mineraalilouhimo- ja -jalostamo.
Rikkilaskeuma on pienentynyt Etelä-Karjalassa vuosi vuodelta, mutta
laskeuman tavoitetaso ylittyy edelleen. Viime vuonna rikkilaskeumalle
annettu tavoitetaso ylittyi kaikissa Etelä-Karjalan laskeuman
määrityspisteissä.
Rikkilaskeumataso maakunnassa on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin
1990-luvun alussa. Laskeuman suuruuteen vaikuttaa paikallisen teollisuuden
lisäksi myös kauempaa tuleva kaukokulkeuma.
Hajurikkiyhdisteet
haittasivat hieman
Hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet nousevat ajoittain viihtyisyyttä
alentavalle tasolle. Suurimmat hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet mitattiin
Venäjän Svetogorskissa, jossa ohjearvo ylittyi yhdeksänä kuukautena.
Yhdisteille annettu ohjearvo ei ylittynyt Suomen puoleisissa
mittauspisteissä vuonna 2002. Teollisuuslaitoksia lähellä olevilla
asutusalueilla mitattiin kuitenkin ajoittain korkeitakin
hajurikkipitoisuuksia, jotka selvästi vähensivät viihtyvyyttä.
Rikkidioksidipitoisuudet olivat viime vuonna suurempia kuin edellisenä
vuonna, mutta kuitenkin varsin alhaisia. Pitoisuudet alittavat selkeästi
rikkidioksidille annetut ohje- ja raja-arvot.
Typpidioksidille annettuja ohjearvoja ei ylitetty yhdelläkään verkon
mittausasemalla. Typenoksidien pitoisuudet olivat suurimmillaan
Lappeenrannan keskustassa, Lauritsalassa ja Imatran Mansikkalassa, jossa
liikenteen pakokaasut aiheuttavat pitoisuuksien kohoamista varsinkin aamu-
ja iltaliikennehuippujen aikaan.