Talkoot maatalouden läntiselle Pien-Saimaalle aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi alkavat toden teolla lähikuukausina. Valuma-alueelta rekrytoidaan kevääseen mennessä 70 maatilaa, joille tehdään ympäristökatselmus sekä alustava suunnitelma ympäristökuormituksen vähentämiseksi.
Työ liittyy kolmivuotiseen Pien-Saimaan kunnostamishankkeeseen, jota vetää Lappeenrannan seudun ympäristötoimi. PISA 2013 alkoi viime lokakuussa. Talkoot ovat alkamassa myös metsätalouden ja haja-asutuksen osalta.
Läntisen Pien-Saimaan alueella on satoja maatiloja.
-Jos tulee tunkua, valitaan vesiensuojelun kannalta kriittisimmät kohteet. Mukaan halutaan myös erityyppisiä tiloja, jotta kokemusta saadaan mahdollisimman paljon, projektikoordinaattori Raija Aura kertoo.
Ensi syksyn ja talven aikana mukaan lähteville viljelijöille järjestetään kahdessa vaiheessa koulutusta. Sen jälkeen valitaan 10 tilaa varsinaisiksi vesiensuojelun mannekiineiksi.
Nämä kymmenen tilaa tekevät tilakohtaisen ympäristösuunnitelman ja niitä käytetään esimerkkeinä yleisissä tiedotus- ja koulutuspäivissä.
Koulutuspäivinä käydään läpi tilojen ravinnetaloutta, suojatoimia ja uusia menetelmiä ympäristön suojelemiseksi. Katselmukset ja toimenpidesuunnitelmat tekevät viljelijät yhdessä kouluttajien kanssa.
-Tärkeintähän olisi saada ihmiset innostumaan asiasta. En usko, että se on ongelma, kun ihmiset itse asuvat järven äärellä, Aura uskoo.
Kurssipäivät ja suunnittelutyöt on ajoitettu viljelijöiden vuosirytmiin sopivaksi. Koko revohka viedään läpi kevääseen 2013 mennessä.
Tavoitteena on myös rakentaa alueelle kaksi kosteikkoa ja pari kilometriä kalkkisuodinojaa. Ne voisivat tulla paikoille, joilla on isompia uomia tai kosteikon alkua, kuten Lavikanlahdella, Karvajalanojalla tai Halilanojalla.
Pääosin PISA 2013 on kuitenkin suunnittelu-, ei toteutushanke. Suunniteltaviin asioihin kuuluu myös rahoitus. Rahaa töihin voi irrota esimerkiksi maatalouden ympäristön erityistuista, ei-tuotannollisten investointien tuista ja Leaderistä.
Kaikki ei kuitenkaan ole kiinni rahasta.
-Menetelmiä kehitetään koko ajan. Joskus se, että samaa työtä tehdään vähän toisella tavalla, vaikuttaa paljon. Parannuksista ei aina koidu työtä tai kustannuksia, vaan päinvastoin, Rauja Aura huomauttaa.
Maatilat eivät lähde ympäristötalkoisiin nollasta. Monet läntisen Pien-Saimaan tilat osallistuivat taannoin Maavesi-hankkeeseen. ELY-keskuksen RAVI-hanke keskittyy samantyyppisiin asioihin. Monet maatilojen ympäristönsuojelutoimet limittyvät myös metsätalouden kanssa.
PISA 2013-hankkeen lähtökohta on vesistönsuojelu, mutta tiloja yritetään samalla innostaa mukaan myös maatilojen energiaohjelmaan.
Kuvateksti
Seppo Rautiovaara
Mika Strandén
Pakkastalvi antaa Pien-Saimaalle aikaa hengähtää. Oikeanpuoleisessa kuvassa on Mustaoja, joka laskee Pien-Saimaan Märkälänlahteen.
Seminaarit ja tupaillat pitävät tilanteen tasalla Aloitusseminaari 27.1.: esitellään PISA 2013-hanke ja sen tavoitteet.
Tupailta syksyllä 2011: tilallisille ja asukkaille esitellään haja-asutusalueiden vesiensuojelua.
Tilannekatsausseminaari keväällä 2012: valtaosa maatilojen ympäristökatselmuksista ja toimenpidesuunnitelmista valmiit. Esitellään esimerkkejä.
Tupailta syksyllä 2012: käydään läpi jo saavutettuja tuloksia.
Päätösseminaari ja tupailta keväällä 2013: tilakohtaiset ympäristösuunnitelmat ja suunnitelmat vesiensuojelutoimista ja niiden rahoituksesta valmiit. Esitellään PISAn maatalousosion tulokset ja hyviä esimerkkejä.