URPO LAANINEN
Sisäministeriön keskiviikkona julkistetussa väliarvioraportissa annetaan
hyvät arvosanat Etelä-Karjalan aluekeskusohjelmalle, joka etenee tulevat
kolme vuotta nimellä Aluekeskus Saimaankaupunki.
Puolueettomat arvioitsijat totesivat raportissaan, että Etelä-Karjalan
kasvukeskusohjelma on onnistunut kirkastamaan alueen profiilia ja
yhtenäistämään tavoitteita.
Myös valitut kärkihankkeet ovat edenneet nopeasti, kuten pohjoisen
ulottuvuuden tutkimuskeskus, Etelä-Karjala-instituutti, IB-lukio,
tietomaakunta ja metsäklusterin kehittäminen
Etelä-Karjalan kasvukeskusalueeseen kuuluvat Lappeenrannan ja Imatran
lisäksi Joutseno, Taipalsaari, Ruokolahti ja Rautjärvi, jotka ovat ottaneet
tavoitteekseen tehdä maakunnasta Kaakkois-Suomen veturialue.
Maakunnan vahvuuksia ovat metsäteollisuus, raja ja Saimaa, joita ei ole
millään muulla alueella.
Saimaankaupunki-yhteistyön romuttuminen ei ehtinyt vielä väliraportin
sivuille. Tosin siinä todetaan, että Saimaankaupunki-hanke on tuonut
yhteistyöhön säröjä siksi, että kolme kuntaa eivät ole mukana hankkeessa.
Etelä-Karjalan kasvukeskusohjelman työvaliokunnan varapuheenjohtaja,
kaupunginjohtaja Markku Andersson ei katso, että väliraportti antaisi liian
myönteisen kuvan maakunnan yhteistyöstä.
·Arviointi kertoo sen, miltä Etelä-Karjalan aluekeskus näyttää ulkoapäin
katsottuna, ja miltä se näyttää suhteutettuna muihin 33 aluekeskusohjelmaan.
·Olemme pystyneet kokoamaan yhteen maakunnassa mittavia hankkeita, ja
niissä on onnistuttu. Sen verran olen katsellut muita aluekeskusalueita,
että kyllähän niistä saa hakea yhtä merkittävää hankelistausta, Andersson
totesi.
Kaupunginjohtaja Andersson sanoi uskovansa vahvasti, että aluekeskusohjelma
onnistuu myös jatkossa.
·Jos katsotaan vaikka viisi vuotta taaksepäin, yhteisissä hankkeissa on
menty eteenpäin isoilla harppauksilla. Saimaankaupunki-yhteistyön vastustus
voi tuoda ajallista viivettä, mutta hankkeissa mennään eteenpäin.
Valtiolla on ollut viimeisten 15 vuoden aikana vapaakunta- ja muita
kokeiluja. Anderssonin mielestä aluekeskusohjelma on selvästi paras valtion
toteuttama ohjelma, sekä sisällöllisesti että hankkeellisesti. Sitä tukevat
EU-ohjelmat, joilla hankkeita on voitu rahoittaa.
·Yhtenä asiana toivoisin valtiolta varsinaista kaupunkipolitiikan
ohjelmaa, jota ei ole vielä toteutettu. Sitä kyllä peräänkuuluttaisin, ja
se toisi kummasti lisäterävyyttä aluekeskusohjelmaan, Andersson totesi.
”Etelä-Karjalalla
ei kilpailijoita”
Etelä-Karjalan kasvukeskusohjelman projektipäällikkö Markus Lankinen piti
väliraportin arviota oikeen osuneena.
·Etelä-Karjala on ollut yksi suurista aluekeskusohjelmista, jos katsoo
rahoitustaulukkojakin.
·Myös omasta mielestäni olemme onnistuneet kirkastamaan maakunnan
profiilia ja yhtenäistämään tavoitteita.
Markus Lankinen viittasi myös valtioneuvoston päätökseen, jolla
LappeenrantaImatra nostettiin suurten kaupunkiseutujen joukkoon.
·Tällä metsä, raja ja Saimaa ·profiililla meillä ei ole oikeastaan
kilpailijoita muualla.
Kaupunginjohtaja Anderssonin tavoin projektipäällikkö Lankinen ei uskonut,
että Saimaankaupunki-yhteistyön säröt vaikuttavat aluekeskusohjelman
toteuttamiseen vuosina 2004-2006.
·Yhteiset hankkeet ovat myös Imatran seudun intressissä.
Lankisen mukaan Etelä-Karjalassa panostetaan nyt erityisesti
metsäteollisuusklusterin kehittämiseen. Uutena hankkeena on alkamassa
metsäteollisuusinstituutti eli Forest Industry Institute FII, jota hän piti
metsäklusterin soihdunkantajana maakunnassa.
Muita tärkeitä hankkeita ovat Etelä-Karjala-instituutti ja maakunnan
tutkimusstrategia, Etelä-Karjalan markkinointi, eKarjala Oy:n
palvelukeskustoiminta ja strateginen kuntayhteistyö.
Väliraportin tekijät, Jyväskylän yliopisto ja Kaupunkitutkimus TA Oy
kehottivat Etelä-Karjalan aluekeskusta keskittymään kärkihankkeiden
edistämiseen, ja projektipäällikkö Lankisen mukaan sitä ollaan juuri tekemässä.
Aluekeskusohjelma
¤·Tavoite on tasapainottaa aluerakennetta ja vahvistaa
alueiden kilpailukykyä muun muassa edistämällä erikoistumista.
¤·Ohjelmassa on mukana 269 kuntaa, joissa asuu yhteensä runsaat kolme
miljoonaa ihmistä.
¤·Ohjelmaan kuuluu 34 aluetta, jotka saivat valtiolta perusrahoitusta yli
17 miljoonaa euroa vuosiksi 2001-2003.
¤·Perusrahoitus kattaa noin puolet kustannuksista.