HANNU OJALA
Imatra, Rautjärvi ja Parikkalan alueen kunnat ovat joutuneet
Elintarvikevirasto mustalle listalle. Virasto julkaisi torstaina
kuntakohtaisen raportin elintarvikevalvonnan tilasta vuodelta 2002.
Huomautuslistalle joutuivat kunnat, joissa viraston laskentaperusteiden
mukaan tarkastuksia on tehty alle puolet tarpeellisesta määrästä.
Listalle joutunee Etelä-Karjalan kunnat saavat huomautuksen ensimmäistä
kertaa. Aiempina vuosina huomautuksia ovat saaneet Lemi, Miehikkälä ja
Savitaipale. Näissä kunnissa tilannetta on onnistuttu parantamaan.
Imatran ympäristötoimen toimialajohtaja Ilppo Silakoski ei ryhdy tarkemmin
kommentoimaan selvityksen tuloksia ja syitä Imatran elintarvikevalvonnan
tasoon.
·Jo viime vuonna oltiin lähellä tätä tilannetta. On valitettu
resurssipulaa, Silakoski toteaa.
Silakoski muistuttaa, että arvio perustuu pelkästään valvonnan määrään. Se
ei ota kantaa työn laatuun.
Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Pekka Ruokonen ei pidä tulosta
yksiselitteisenä, eikä yksi tunnusluku hänen mielestään pysty kuvaamaan
kovin hyvin yksittäisen kunnan valvonnan tilannetta.
Ruokosen mielestä tunnusluku kuvaa pikemminkin sitä, millä tavalla eri
kunnissa on täytetty lomakkeita kuin itse työtä.
Etelä-Karjalan kunnista heikoimman arvosanan sai Rautjärvi.
Elintarvikeviraston näkemyksen mukaan kunnassa oli tehty tarkastuskäyntejä
vain neljännes tarvittavasta määrästä.
Osastopäällikkö Antero Hinkkanen sanoo tuntevansa raportin ja uskoo
tietävänsä myös syyt huonoon tulokseen. Ne johtuvat epäselvyyksistä
lomakkeiden täyttämisessä.
Huomautus ei
ole korjauskäsky
Elintarvikeviraston antamilla huomautuksilla ei kuntien kannalta ole mitään
hallinto-oikeudellista vaikutusta.
Ylitarkastaja Ulla Poutiainen-Lindforsin luonnehtii tunnuslukua tavaksi
kertoa kunnille siitä, kuinka riittävä määrä resurssia valvontaan on
annettu. Jos kunnassa suhtaudutaan asiaan myönteisesti tietoa käytetään
hyväksi. Jos asenne on toinen, se voidaan jättää huomioimatta.
Raportti tukee Poutiainen-Lindforsin mukaan paikallisella tasolla
elintarvikevalvonnan kehittämistä.
·Aluksi se otettiin kritiikkinä henkilökuntaa kohtaan, mutta yhä enemmän
sitä pidetään keinona arvioida työn määrää ja resursseja.
Joka neljäs kunta
valvoo tarpeeksi
Kunnallisen elintarvikevalvonnan riittävyyttä arvioitiin viidennen kerran
vuoden 2002 tietojen perusteella.
Sen mukaan Suomessa käytettiin elintarvikevalvontaan 283 henkilötyövuotta
työpanosta ja työtä teki yhteensä 992 työntekijää.
Kunnissa sijaitsevien elintarvikevalvonnan kohteiden perusteella kunnille
on laskettu työpanos, jonka se vähintään tarvitsee huolehtiakseen kyseisten
kohteiden viranomaisvalvonnasta. Tällä tavoin laskettuun
vähimmäistarpeeseen verrattuna elintarvikevalvonnasta puuttui 97
henkilötyövuoden työpanos. Työpanosvajetta oli 202 kunnassa. Vain joka
neljännessä kunnassa työpanos oli riittävä.
Elintarvikevalvonta on tällä hetkellä järjestetty siten, että suuria
teurastamoita lukuun ottamatta kaikkien elintarvikkeita käsittelevien
yritysten viranomaisvalvonta on kuntien vastuulla. Valvottavia kohteita on
Suomessa yhteensä 68 499, joista maidontuotantotiloja on 19 320.