ANNE NIEMI
Lattia tutisee ja pölypatsaat nousevat lankkujen raoista. Myllärimestari Pertti Väkevä hujauttaa lattia-aukkoon säkillisen ruisjyviä.
Kuin maan sisään häviävät jyvät kulkeutuvat humisevien hormien elevaattoreihin. Ylös ja alas jytistelevän kierron jälkeen jyväset päätyvät suurten myllynkivien puristukseen.
Vuoden 1913 tulipalon jälkeen tuhkasta uudelleen rakennetun Joutsenkosken myllyn hihnat ja väkipyörät toimivat edelleenkin moitteettomasti.
Jauhot ovat
tuoretuotteita
Jyvän kuoriaineksen paksuus sekä akanoiden ja roskien määrä vaikuttavat jauhatusprosessin loppupäässä olevan jauhosäkin painoon.
·Rukiissa tuollaisesta 50 kilon jyväsäkistä saadaan melko lailla 90 prosenttia talteen jauhatuksen jälkeen. Ohrasta sen sijaan tulee valmista jauhoa säkkiin vain puolet jyvämäärästä, kertoo Joutsenkosken myllyn toisen polven mylläri Pertti Väkevä.
Myllyn myyntipöydillä on napakoihin paperipusseihin pakattuja myllyn tuotteita. Ohrat ja kaurat, rukiit ja vehnät ovat varmasti tuoreita ja ilman lisäaineita pussitettuja.
·Jauhot säilyvät tuoreina puolisen vuotta. Tosin kotileipomot ja muut suurkäyttäjät jauhattavat tuoreita jauhoja tiheämmin, kertoo jopa muutaman kymmenen kilon satseja asiakkaiden toiveen mukaan jauhattava mylläri.
Leipätaikinaan tarvittavaa ruisjauhoa tehdään eniten. Jauhatuskarkeutta mylläri pystyy säätämään portaattomasti. Leipäjauhossa pitää olla sopivanlainen karkeus leipojan näppituntuman mukaan.
·Joku emäntä haluaa hienompaa, toiset taas sanovat, että kunhan vähän katkot, mylläri kertoo.
Myllynkivet ovat suojassa suuressa laudasta kyhätyssä kontissa. Seulotut jyvät lirahtavat tasaisena vanana kivien kitaan.
·Muutaman vuoden välein myllynkivien kulunut pinta on poistettava. Heimo Ketvell vielä osaa teroittaa myllynkiviä, kertoo mylläri.
Mylly on
kuin museo
Hujakkalan kylän perinnemaisemassa Joutsenkosken mylly on itsessään kuin museo. Väkevä on kunnostanut ikkunoita ja seiniä, mutta oikeastaan kaikki näkyvillä oleva esineistö ja laitteet ovat lähes alkuperäisessä kunnossa.
Myllysalin perukoilla on valurautainen raamisaha, komea kapistus. Ennen sotia myllyn yhteydessä toimineella sahalla tuotettiin muun muassa koivukeppejä Englantiin.
Vanhan raamisahan viereiseen seinään on kirjoitettu mustalla tökötillä ”Tupakointi kielletty”. Kieltotekstin ylläpuolella on näkyvissä nokimustan eli kimröökin parkkiinnuttamaa seinää. Aikoinaan myllyllä toiminut myös kimröökitehdas.
·Kimröökiä vietiin Venäjälle ruudin raaka-aineeksi. Kun isäni Eino Väkevä osti myllyn 1929, oli kimröökin valmistus juuri lopetettu, Pertti Väkevä kertoo.
Joutsenkoski valjastettiin sähköntuotantoon joskus 1860-luvulla. Myllyn vieressä olevan voimalaitoksen turbiinien jauhattama sähkö virtaa nykyisin Lappeenrannan Energian voimalinjoihin.
·Sähkön myynnistä saatava tulo on tarpeen. Ei tämä pelkällä myllynpidolla kannattaisikaan, miettii myllärimiehensä apuna työskentelevä rouva Milja Väkevä.
Eläkeikäisen mylläripariskunnan suurin ilonaihe olisi, jos vävy ja keskimmäinen kolmesta tyttärestä jatkaisivat myllyn pyörittämistä.
·Kyllä ne nuoret tähän varmaan ryhtyvät, myö aletaan olla tähän työhön jo vähän vanhoja, pohtii Milja Väkevä.
III
Joutsenkoskella käy kuhina ensi sunnuntaina. Ylämaan sadonkorjuupäivänä 29.8. kello 1117 on paikkakunnan maaseutuyrityksissä ja suoramyyntikohteissa avoimet ovet.
Joutsenkosken myllylle on matkaa Lappeenrannasta noin 45 kilometriä, os. Vaalimaantie 2 450.
MAARIT LINDSTRÖM
Kuvatekstit
Ruisjyviä puhdistusritilällä. Roskat erotellaan jyvistä ennen jauhatusta.
Hienoa vai karkeaa? Milja Väkevä kertoo, että ruis jauhetaan erikoishienoksi, jos halutaan pitoemäntien karjalanpiirakkajauhoja.
Vanhassa vara parempi. Perinteiset työtavat ovat Pertti Väkevän mylläritaitojen perustana.