ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANTA. Lappeenrannan kaupungin järeät toimet Rakkolanjoen ja
Haapajärven kunnostamiseksi saavat viimein vauhtia. Kaupunki on tehnyt
suunnitelman lisäveden johtamisesta Rakkolanjokeen.
Jos suunnitelma ja lupahakemus johtaa vettä Saimaasta Rakkolanjokeen
hyväksytään, alkaa lähivuosina tapahtua.
Se lähtee kuin juna etenemään raiteillaan, ei siinä enää jossitella,
kuvailee vesilaitoksen johtaja Hannu Mäkelä.
Mutta tosi kallistahan se on.
Kaupungin esittämässä vaihtoehdossa kanavalta Mälkiän sulun läheltä lähtee
putki, jossa virtaa vettä enintään 500 litraa sekunnissa.
Rakentamiskustannukset ovat 1,167 miljoonaa euroa ja vuosikustannukset 182
000 euroa.
Lappeenrannan jätevedet johdetaan Rakkolanjokeen. Jätevesihaittoja pitää
lieventää.
KAAKKOIS-SUOMEN ympäristökeskus on taivutellut kaupunkia viime vuodet toimiin.
Ympäristökeskus on aika tiukastikin paimentanut kaupunkia. Että pitää
todellakin valmistautua tähän lisäveden johtamiseen ja Haapajärven
kunnostamiseen, sanoo ympäristökeskuksen vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi.
Niittyniemi on tyytyväinen, että kaupunki viimein lähti asiassa liikkeelle.
Pitkään on ollut epäselvää, että aikooko kaupunki tehdä mitään. Tässä on
jo tekemisen makua.
Hannu Mäkelä toteaa, että tehty suunnitelma poikkeaa ympäristökeskuksen
vaatimasta. Kaupunki varautuisi johtamaan vettä enintään 0,5 kuutiota
sekunnissa, kun ympäristökeskuksen mielestä pitäisi varautua 1,0 kuutioon.
Mäkelä sanoo, että tässä vaiheessa ei kannata lähteä ennakoimaan, mitä
lupakäsittelyn aikana tapahtuu.
Niittyniemi selvittää, ettei mikään taho osaa varmuudella sanoa, mikä olisi
sopiva ja toimiva johdettavan veden määrä.
Meidän mielestämme kaupungin pitäisi varautua yhteen kuutioon, koska
mukana on niin paljon epävarmuustekijöitä. Mikä on lopullinen jätevesien
johtopaikka ja miten tuo kaupungin esittämä 0,5 kuutiota vaikuttaa
Haapajärveen? Jos puoli kuutiota ei riitäkään, on kaupungin haettava uutta
lupaa.
SUUREMPI VESIMÄÄRÄ tai veden pumppaaminen Pien-Saimaasta maksaisi
huomattavasti nyt valittua vaihtoehtoa enemmän. Kaupunki on optimoinut
kustannukset suhteessa hyötyyn.
Niittyniemen mukaan tyydyttävää tai välttävää kanavan vettä kannattaa joka
tapauksessa johtaa Rakkolanjokeen.
On se kuitenkin niin paljon parempaa kuin Haapajärven vesi. Ja jos veden
laatu Kaukaan edustalla heittelehtii, johtamisen voi lopettaa heikon laadun
aikana.
Teknisen lautakunnan liikelaitosjaosto hyväksyi keskiviikkona suunnitelman
ja lupahakemuksen. Asia menee vielä kaupunginhallituksen käsittelyyn.
LUPAA HAETAAN Itä-Suomen ympäristölupavirastolta huhtikuun loppuun mennessä.
Hankkeeseen voi ottaa kantaa kuulemisvaiheessa. Kun lupapäätös saa
lainvoiman, pitäisi lisäveden virrata uutta putkea pitkin viimeistään 21
kuukauden kuluttua.
Viime viikolla pidetyssä Haapajärven asukastilaisuudessa asukkaat
suhtautuivat epäilevästi huonolaatuisen kanavan veden johtamiseen sekä
mahdollisiin tulvahaittoihin.
VETTÄ KANAVASTA RAKKOLANJOKEEN
Veden ottopaikka Saimaan kanavan alkupäässä ennen Mälkiän sulkua. Kanavan
rantaan rakennetaan pumppaamo.Vesi johdetaan Rakkolanjoen koilliseen
latvauomaan.
Veden ottopaikalla veden laatu on tyydyttävää/välttävää.
Vettä johdetaan nollasta 0,5:een kuutioon sekunnissa. Vesimäärää säädetään
niin, ettei se aiheuta haittaa ranta-alueiden käytölle.
Pumppaamolta lähtevä putki on halkaisijaltaan 700 800 millimetriä. Putki
vaihtuu Hartikkalassa avo-ojaksi.
Rakkolanjoen uomaa kaivetaan, perataan, rumpuja muutetaan ja
eroosiosuojauksia rakennetaan Hartikkalasta lähtien.
Ylin uomaosuus eli Kalliokoskenoja perataan koko 8,7 kilometrin pituudeltaan.
Alavirtaan aina Haapajärvelle asti joen kasvillisuutta ja liettymiä perataan.
Rakkolanjoen uomassa tai Haapajärvessä veden korkeus ei nouse haitallisesti.
KUSTANNUSVERTAILUA
VALITTU VAIHTOEHTO: Putki Saimaan kanavasta, enintään 500 litraa
sekunnissa. Rakentaminen 1,17 miljoonaa euroa ja vuosikustannukset ovat 182
000 euroa.
Putki kanavasta, enintään 1 000 litraa sekunnissa. Rakennuskustannukset
olisivat 1,83 miljoonaa euroa ja vuosikustannukset 320 000 euroa.
Tunneli Pien-Saimaasta, 500 litraa sekunnissa. Rakentaminen maksaa 3,82
4,52 miljoonaa euroa. Vuosikustannukset 337 000 391 000 euroa.
Tunneli Pien-Saimaasta, 1 000 litraa sekunnissa. Rakentaminen maksaa 3,98
4,77 miljoonaa euroa, vuosikustannukset 393 000 445 000 euroa.