URPO LAANINEN
LAPPEENRANNAN ja Joutsenon kuntaliitos ei aiheuttaisi kovin suuria
muutoksia puolueiden voimasuhteisiin. Keskusta olisi kuitenkin suurkunnassa
entistä vahvempi. Kokoomuksen ja sitoutumattomien asema heikkenisi hieman.
Vuoden 2004 kunnallisvaalien yhdistettyjen tulosten mukaan keskusta olisi
suurkunnan kakkospuolue SDP:n jälkeen. Joutsenossa keskusta on vahvoilla,
kun taas kokoomuksen kannatus on heikkoa.
Sekä Lappeenrannan että Joutsenon suurin puolue on SDP, joka sai viime
kunnallisvaaleissa Joutsenon äänistä 35,6 prosenttia. Lappeenrannassa
kannatus oli hivenen heikompi, 33,7 prosenttia.
Joutsenossa keskusta hengittää heti demarien niskaan 30,6 prosentin
kannatuksella. Edelliskaudella voimasuhteet olivat vielä tasaisemmat, ja
molemmilla oli 12 valtuutettua. Vuoden 2004 vaaleissa demarit voittivat
yhden paikan ja keskusta menetti.
Lappeenrannassa on vain yksi valtapuolue, sosialidemokraatit. Viime
vaaleissa kokoomus oli kakkosena 20,8 prosentilla ja keskusta kolmosena
18,9 prosentilla. Kaksi paikkaa menettänyt Myö-liike jäi 13,6 prosentin
kannatukseen.
JOUTSENOSTA katsottuna keskustan valta hieman vähenisi ja kokoomuksen
lisääntyisi vuoden 2004 kunnallisvaalituloksen perusteella. Vahvan
Myö-liikkeen ansiosta sitoutumattomat menestyisivät suurkunnassa paremmin
kuin Joutsenossa.
Kristillisdemokraatit ovat kummassakin kunnassa pikkupuolueista vahvin
ryhmä, ja puolueen vaikutusvalta jopa hieman kasvaisi. Vihreiden ja
vasemmistoliiton kannatukseen kuntaliitos ei juuri vaikuttaisi.
LAPPEENRANNAN valtuustossa on tällä hetkellä 51 ja Joutsenon 35 jäsentä.
Kuntalain mukaan yli 60 000 asukkaan kunnassa on 59 valtuutettua.
Kaupunginjohtajat Seppo Miettinen ja Kari Korkiakoski esittävät
kuntaliitoksen esiselvityksessä, että suurkunnassa olisi ensimmäisellä
vaalikaudella laajennettu kaupunginvaltuusto. Myös kaupunginhallitus olisi
normaalia isompi.
Valtuutettujen määrä voisi nousta ehkä samaan kuin Suomen suurimmissa
kaupungeissa. Nykyisin vain Helsingissä on maksimimäärä 85 valtuuston
jäsentä. Muissa Suomen isoissa kaupungeissa on 67 valtuutettua.
Jos vuoden 2009 alusta valitaan 59 valtuutettua, uudessa suurkaupungissa on
noin 1 200 asukasta valtuutettua kohti. Nyt Lappeenrannassa luku on 1 150
ja Joutsenossa 310.
LAAJENNETTUUN valtuustoon olisi mahdollista saada parempi alueellinen
edustus suurkunnan eri osista. Kuntalaiset kuitenkin valitsevat ketä
haluavat, ja siksi alueellinen tasapuolisuus ei välttämättä toteudu.
Jos joutsenolaiset osaavat keskittää äänensä hyvin, he voivat saada jopa
asukaslukua suuremman edustuksen tulevaan valtuustoon. Väkimäärän
perusteella uuden suurkunnan valtuutetusta olisi joutsenolaisia viidesosa.
Esimerkiksi Nuijamaan entisille asukkaille kuuluisi väkiluvun perusteella
vain yksi valtuutettu Lappeenrannassa. Nyt entisiä nuijamaalaisia istuu
valtuustossa kaksi, Markku Paavoseppä Metsä-Kansolasta ja Antti Kaarna
Kaarnan kylästä. Molemmat edustavat keskustaa.
Kaupunginjohtajat esittävät, että Joutsenolla olisi alkuvaiheissa
yliedustus kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja muissa
luottamushenkilötehtävissä.
ÄÄNIHARAVIEN listalle ei joutsenolaisia poliitikkoja olisi mahtunut vuoden
2004 kunnallisvaalien tuloksen perusteella. Lappeenrannassa Anneli Kiljunen
(sd.) veti 1 181 ääntä. Kakkosena oli saman puolueen Eeva Arvela 672
äänellä ja kolmosena Ari Torniainen (kesk.) 527 äänellä.
Joutsenolaisten suosikit olivat Juha Turkia (kd.) 236 äänellä ja Risto
Kakkola (sd.) 204 äänellä, mutta ne olisivat riittäneet kilpailussa
lappeenrantalaisten poliitikkojen kanssa vasta 25. ja 27. sijoille.