Joka kylä ei osaa kaivata laajakaistaa

Esittelytilaisuus Parikkalassa kiinnosti.

HELINÄ LEMINEN

Moni eteläkarjalainen ei tiedä, mitä laajakaistayhteys

tietoverkkopalveluissa merkitsee. Kun maakunnan hanke puuhaa sen

ulottamista vuoden 2004 loppuun mennessä kaikkiin kyliin, vastaan tullee

vielä monta kysymystä. Parikkalassa pidetty tiedotus- ja keskusteluilta

osoitti, että kysymistä on, mutta on myös kiinnostusta.

Laajakaista tarkoittaa nopeampia internet-yhteyksiä kuin modeemilla

toimivat, nykyisin yleiset ISDN-yhteydet ovat.

eKarjala-hanke suunnittelee olemassa olevien puhelinverkkoyhteyksien

hyödyntämistä niin, että kylien puhelinkeskuksiin tulevat DSLAM-keskittimet

ja kotitaloudet saavat sitä kautta. ASDL-liittymät.

Hankejohtaja Ossi Korhosen uskoo, että aika on kypsä laajakaistayhteyksien

vetämiseen koko maakuntaan. Hän sanoo myönteisiä viestejä tulleen kunnista

ja kyliltä runsaasti. Tällä perusteella hän on varma siitä, että kaikki

kunnat lähtevät hankkeeseen mukaan.

Päätöksiä on tullut vasta muutamasta kunnasta. Parikkala käsittelee asiaa

ensi viikolla.

-·Tämän vuoden talousarviossa emme tienneet varautua maksuun. Siihen

palaamme vuoden 2004 budjetin yhteydessä, kunnanjohtaja Marjatta Pahkala

selvittää.

Pahkalan mielestä hanke on hyvä. Aikataulu vain ei saa olla liian tiukka.

Soneran myyntijohtaja Tuomo Puhakainen kannattaa nopeaa toimintaa. Hän

haluaisi Etelä-Karjalan pääsevän ripeyskilvassa maakuntien ykköseksi, mutta

pelkää Pohjois-Savon ehtivän ensimmäiseksi.

Korhoselle riittää sovittu aikatavoite, jonka mukaan valmista olisi ensi

vuonna. Koko Suomessa tavoite on asetettu vuodelle 2005.

Parikkalan keskustelijat pistivät hankkeen puuhaihmisille tiukkoja

kysymyksiä. Erilaisten tekniikkojen vaihtoehtoja nostettiin esille ja

hämmästeltiin, miten laajakaistan ulottaminen yhteen kylään voi maksaa

10 000 euroa. Korhonen vastasi, että eKarjala-hanke tekee työn

mahdollisimman taloudellisesti. Vertailuksi hän mainitsi, että Pohjanmaalla

kuuden kunnan hankkeeseen uppoaa 5 miljoonaa euroa. Etelä-Karjalassa, 13

kunnan alueella, rahaa tarvitaan 1 miljoona euroa, että yhteydet saadaan 96

kylään.

-·Karu totuus on, että tässä maakunnassa vasta viidesosalla kotitalouksia

on internet-yhteydet. Olemme Kainuun kanssa heikointa joukkoa.

Laajakaistayhteydet on 10 prosentilla kotitalouksista. Tässä kehitys on

valtakunnan tasoa.

Miljoonan euron kustannuksiin osallistuvat maakuntaliitto, kunnat ja

operaattorit. Operaattorien kilpailutus on ajankohtainen hankkeen vaihe.

Parikkalassa yleisö epäili kilpailuttamisen todellisuutta. Soneran

Puhakainen ja Elisa Network Oy:n edustaja Jari Simpanen sanoivat sen

onnistuvan, koska operaattorit vuokraavat johtoja toisiltaan ja heillä on

siihen velvollisuus.

Laajakaistan puolesta puhui muiden muassa Kärki-Leaderin toiminnanjohtaja

ja Kinnarniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Riitta Berg, joka toivoi,

että kylien asukkaat ja yrittäjät eivät jäisi tällä saralla

lukutaidottomiksi. -·Etätyö on lapsenkengissä. On tärkeää saada

tasavertaiset yhteydet joka talouteen, Berg arvioi.

Kunnan taloussihteeri Unto Silvennoinen piti kylien tarvetta

ristiriitaisena. Kunta oli lähettänyt kyläyhdistyksille

laajakaistahankkeesta paimenkirjeen, mutta vastauksia oli tullut huonosti.

Kirjoittaja:
Helinä Leminen