TENHO TIILIKAINEN
Se, että imatralaisesta Juhani Suutarisesta tuli yksi kaikkien aikojen
menestyneimmistä ampumahiihtäjistämme, on osaksi sattumaa.
Uukuniemen Mensuvaarassa rajan taakse jääneessä Karjalassa syntynyt
Suutarinen matkasi vanhempiensa kanssa evakkoon Ylihärmään.
-·Pohjanmaalla harrastettiin pesäpalloa, painia ja hiihtoa. Kokeilin sekä
painia että pesäpalloa, mutta hiihdosta tuli lajini. Ihastuin hiihtoon, kun
voitin ensimmäisessä kilpailussani 12-vuotiaana lusikan. Se on edelleen
rakkain palkintoni.
Suutarinen palveli varusmiehenä Porin Prikaatissa ja päätyi sen jälkeen
mutkan kautta Imatran rajakomppaniaan vuonna 1964.
-·Hiihdin edelleen sileitä matkoja, mutta sitten komppanian päällikkö
majuri Reino Lehti antoi minulle 300 kiväärin panosta ja sanoi, että poika
pitää opettaa ampumaan.
Suutarinen ampui annetut 300 panosta Immolanjärven jäältä rantatörmän
lumivalliin tehtyyn maaliin ja nappasi vielä samana vuonna Onttolasta
21-vuotiaiden SM-kisoista hopeaa nolla-ammunnalla. Kaksi vuotta myöhemmin
Juhani Suutarinen voitti ampumahiihdossa ensimmäisen yleisen sarjan
mestaruutensa. Tuolloin ammuttiin järeäkaliiberisella kiväärillä.
Kilpailumatkana oli 20 kilometriä ja ampumamatkat olivat 250, 200, 150 ja
100 metriä. Pian ampumamatka vakiintui kuitenkin kaikissa ammunnoissa samaksi.
-·Isolla kiväärillä ammuttiin aika harvoin nollat. Nykyään nolla-ammunta on
lähes ehdoton edellytys, jos aikoo menestyä arvokisoissa. Ammunnan
merkitystä voisi kenties vieläkin korostaa ja pienentää nykyisiä tauluja.
MM-kisoista
tuplamestaruus
Juhani Suutarinen on käynyt kolmet olympiakisat, joista saaliina on kaksi
olympiahopeaa viesteistä. Uran tähtihetket osuivat kuitenkin vuoden 1974
maailmanmestaruuskilpailuihin Minskiin, jossa Suutarinen voitti sekä pika-
että normaalimatkan ja oli viestissä hopealla. Seuraavana vuonna tuli
MM-viestissä Suomen joukkueessa kultaa.
Suutarinen on aina ollut parhaimmillaan juuri viesteissä.
-·Niihin syttyy aivan eri tavalla. Se on kamppailua mies miestä vastaan.
Viestissä voi ottaa myös vähän riskiä, koska käytössä ovat varapatruunat.
Ampumahiihdossa kilpailuaseeksi tuli pienoiskivääri vuonna 1978. Samoihin
aikoihin päättyi myös Suutarisen ura yleisessä sarjassa.
Joitakin asioita Suutarinen tekisi harjoittelussaan toisin, jos hän olisi
nyt uransa alussa. Vähemmän hiihtoa ja ammuntaa, enemmän ampumahiihtoa.
-·Ampumahiihdossa ammunta ei ole kympin kyttäämistä, vaan osumista
tauluihin hyvällä ampumarytmillä.
Juhani Suutarinen kaipaa ampumahiihdolle Suomessa lisää arvostusta ja lisää
harrastajia. Hän toivoo, että sileän hiihtäjiltä löytyi rohkeutta siirtyä
ampumahiihtoon tai ainakin kokeilla lajia.
-·Saksan ja Norjan ampumahiihtäjät ovat todella kovia hiihtoladulla. Me
emme täällä Suomessa oikein tajuakaan, kuinka kova ja arvostettu laji
ampumahiihto on Keski-Euroopassa.
III
Huomenna 60-vuotta täyttävä Juhani Suutarinen on merkkipäivänään matkoilla,
kuntolomalla.
TENHO TIILIKAINEN
Kuvateksti
Kesäpuutarhuri. Juhani Suutarinen listaa ykkösharrastuksekseen puutarhanhoidon.
Juhani Suutarinen, 60-vuotias
¤·Syntynyt 24.5. 1943 Uukuniemen Mensuvaarassa, 11-lapsisen perheen
viidenneksi vanhin.
¤·Työura: toimiupseerina rajavartiolaitoksessa, Raja- ja
merivartiokoulussa. kapteeni evp.
¤·Merkittävimmät urheilusaavutukset: Kaksi henkilökohtaista
maailmanmestaruutta ampumahiihdossa, yksi viestikulta MM-kisoissa, kaksi
olympiahopeaa viesteistä.
¤·Perhe: Vaimo Ritva ja pojat Toni ja Tero, omakotitalo Vuoksenniskalla
Lakasenpellolla.
¤·Harrastukset: Urheilun järjestötoiminta, metsästys, kalastus, kuntoilu ja
ennen kaikkea puutarhanhoito.