KARI KRAUEL
Lappeenrannan Judoseura Kamiza ry ja Lappeenrannan Shorinji-ryu Karate ry
ovat päättäneet yhdistyä. Käytännössä 20 jäsenen karateseura fuusioituu 150
jäsenen Kamizaan.
Fuusioitumisen myötä Lappeenrannan Shorinji-ryu Karate ry poistuu aikanaan
yhdistysrekisteristä. Vaikka Shorinji-ryu Karate lopettaakin toimintansa
seurana, toiminta jatkuu Kamizan karate-jaostona. Kamizan on yhdentymisen
takia liityttävä myös Suomen Karateliittoon omansa, Suomen Judoliiton lisäksi.
Kamiza seuroista vanhempi. Se perustettiin Lappeenrantaan jo 1972, kun
Shorinji-ryu Karate näki päivänvalon vasta 1995.
Eri budolajin liittyminen yhteen tai niiden harrastaminen samassa seurassa
ei ole Suomessa harvinaista. Muun muassa Jyväskylässä on Jyväskylän Jigoai
ry, johon kuuluvat sulassa sovussa niin judokat kuin monet
karatesuuntausten harrastajat. Jäseniä jyväskyläläisseuralla on parisentuhatta.
Suuremmissa kaupungeissa onkin budoseuroja, joissa harrastetaan monia eri
budolajeja.
-·Jigotai on kasvattanut jokaisen seuransa lajin pienestä isoksi, sanovat
Kamizan puheenjohtaja Pentti Sirkiä ja Shorinji-ryu Karaten puheenjohtaja
Tomi Purhonen.
Ajatus yhdentymisestä oli alunperin Purhosen ajatuksia. Yhdentymisellä
seurat hakevat tehokkuutta muun muassa leirien ja
kilpailujen järjestämiseen ja yhdistystoiminnan pyörittämiseen. Myös
harjoitteluvuorojen saaminen helpottuu.
Yhteinen
peruskurssi
Vaikka karatessa on potkuja ja iskuja, jotka puolestaan eivät kuulu judoon,
tekniikka on paljolti yhteistä.
-·Kaadot ja heitot ovat samoja molemmissa lajeissa, Sirkiä toteaa.
Sirkiä ja Purhonen sanovat, että karatekat ja judokat voivat juuri yhteisen
tekniikan ansiosta harjoitella samalla tatamilla yhtä aikaa ja yhdessä.
Purhosen mukaan ensi talvena on jo tarkoitus järjestää ensimmäinen yhteinen
peruskurssi. Yhteisellä peruskurssilla voi hankkia joko vain toisen tai
molempien lajien alimman vyön. Sen jälkeen edessä on erikoistuminen jompaan
kumpaan lajiin.
Molemmat lajit soveltuvat niin kilpailu- kuin kuntoharrastukseksi.
Kamizalla on myös erityisryhmä, jossa on muun muassa kehitysvammaisia. Yksi
erityisryhmäläinen kuuluu Suomen paralympiavalmennettaviin.
Shorinji-ryu Karatella on rivissään viime talvelta Suomen mestari Heikki
Laakso.
Sirkiän ja Purhosen mukaan myös muut budolajit ovat tervetulleita saman
katon alle.
-·Nyt katsotaan kuitenkin ensin se, miten tämä toteutuu. Sen jälkeen ovet
ovat auki muillekin, Sirkiä sanoo. Hän kuitenkin epäilee, että muun muassa
shukokai-karatekoja ei kiinnosta yhdentyminen, sillä heillä on vahva ja
toimiva organisaatio jo nykyisellään.
Vaikka budolajeja on runsaasti ja niitä syntyy jatkuvasti uusia, niiden
pohja on yhteinen. Jokainen samurai-perinteeseen kuuluva budolaji painottaa
keskittymistä ja yhteisen hyvän periaatetta.
KARI KRAUEL
Kuvateksti
Mustan vyön miehet. Shorinji-ryu Karaten puheenjohtaja Tomi Purhonen (vas.)
ja Kamizan puheenjohtaja Pentti Sirkiä antavat mallia lajien yhteisestä
tekniikasta.