URPO LAANINEN
Eteläkarjalaisilla ja kymenlaaksolaisilla potilailla saattaa olla
lähivuosina mahdollisuus valita, haluavatko he mennä hoitoon Lappeenrannan
vai Kotkan keskussairaalaan.
Naapurisairaanhoitopiirit pyrkivät pitkälle menevään työnjakoon ja
yhteistyöhön, joka sisältää mm. yhteisen jononhoitojärjestelmän.
Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Partanen kertoi, että
Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirit ovat jo sopineet tällaisesta
yhteistyöstä. Terveyskeskukset voivat lähettää potilaat kumpaan tahansa
keskussairaalan.
-·Meillä ei ole suunniteltu ajankohtaa, mutta äkkiseltään ajatellen
järjestelmän voisi toteuttaa varsin nopeasti.
Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi torstaina yhteistyö- ja
työnjakosuunnitelman, jossa on pitkä lista hankkeita yhteisestä
potilastieto- ja jononhoitojärjestelmistä leikkausten järjestämiseen
jommassa kummassa keskussairaalassa.
Johtaja Partanen korosti, että yhteistyöhankkeille ei ole sovittu aikataulua.
-·Yhteistyö ei todellakaan lisäänny ihan heti.
-·Sosiaali- ja terveysministeriö on edellyttänyt suunnitelmia työnjaosta.
Tämä on tavoitepaperi.
Partasen mukaan määrärahatkaan eivät välttämättä riitä, sillä yhteisten
yksikköjen ja keskusten rakentaminen tietää lisää rakentamista ja
laitteistojen varustamista. Lisäksi on löydettävä oikea henkilökunta.
-·Kysymys on enemmän siitä, että emme rakenna Kymenlaakson kanssa
samanlaisia keskuksia.
Partanen ei uskonut välittömiin säästöihinkään. Ihmisten hoidon tarve
kasvaa koko ajan. Yhteistyöstä ja työnjaosta toivotaan apua, jotta
kustannukset eivät mahdottomasti lisäänny tulevina vuosina.
Yhteistyöhön ei
sitouduta ehdoitta
Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi yhteistyö- ja työnjakosuunnitelman
edellytyksellä, että Kymenlaakson tarjoamat leikkaukset ja palvelut ovat
kilpailukykyisiä sekä laadullisesti että hinnallisesti.
-·Emme automaattisesti sitoudu mihinkään, Jouko Partanen korosti.
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien yhteinen
potilastietojärjestelmä on parhaillaan käyttöönottovaiheessa. Jatkoksi
tulee yhteinen kuvantamisen digitaalinen järjestelmä ja arkisto.
Atk-toiminta on jo yhteistä, ja sairaanhoitopiirit järjestävät hankinnat
yhdessä.
Kirurgiassa ne ovat sopineet takapäivystyksestä ja vuosilomien aikaisesta
tehtävien järjestelystä. Myös Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen piirit halutaan
mukaan projektiin.
Kymenlaaksoon rakennetaan suunnitelman mukaan ortopedinen osaamiskeskus,
joka vastaa alueen tekonivelleikkauksista. Lappeenrannan
tekonivelleikkauksia ei lisätä nykyisestä.
Lastenkirurgian yhteistyötä kehitetään niin, että Kymenlaakson
lastenkirurgi voi pitää vastaanottoa Lappeenrannassa.
Lappeenrantaan
selkäleikkaukset
Lappeenrantaan keskitetään raskas selkäortopedia ja urologiset
suolikonstruktioleikkaukset. Kymenlaakso ostaa tarvittaessa
kaihileikkauksia Etelä-Karjalasta.
Sepelvaltimopotilaiden tutkimuksia varten Kotkaan perustetaan
angiolaboratorio. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kardiologit käyvät
tekemässä ns. kajoavia tutkimuksia ja hoitoja oman alueensa potilaille
Kotkassa.
Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin infektiotautien erikoislääkäri antaa
asiantuntijapalveluja Kymenlaaksolle. Molemmat sairaanhoitopiirit
osallistuvat yhdessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa
sairaalainfektioiden liikkuvaan torjuntayksikköön.
Lisäksi sairaanhoitopiirit selvittävät keskussairaalatasoisen
tapaturmakeskuksen perustamisen Lappeenrantaan.
Valtiolta rahaa
kolmelle hankkeelle
Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri hakee kansallisesta terveysprojektista
rahaa kolmeen yhteishankkeeseen Kymenlaakson sekä HUS:n kanssa.
Kolmen sairaanhoitopiirin yhteishankkeita ovat mainittu
sairaalainfektioiden liikkuva torjuntayksikkö, sydänpotilaiden tutkimus-,
hoito- ja koulutushanke sekä sähköinen potilastietojärjestelmä.
Sydänpotilaiden tutkimushankkeen tarkoituksena on parantaa sydänpotilaiden
tutkimusta ja hoitoa Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Potilaat pääsevät
nopeammin tutkimukseen ja pallolaajennukseen. Kotkaan rakennetaan kuvaus-
ja paineenmittauksia hoitava angiolaboratorio.
Sydänhankkeen kustannukset ovat 1,6 miljoonaa euroa, josta Etelä-Karjalan
osuus on 9 600 euroa. HUS:n kanssa yhteinen aluetietojärjestelmä maksaa
200 000 euroa, ja Etelä-Karjalan osuus on neljännes. Sairaalainfektioiden
liikkuva torjuntayksikkö maksaa puolestaan 684 000 euroa, josta
Etelä-Karjalan pitää maksaa 7,6 prosenttia vuosina 2004-2006.
Valtionavustus on 50 prosenttia.
MARI MÄNNISTÖ
Kuvateksti
Keskussairaalan voi valita. Jos työnjakosuunnitelmat etenevät,
terveyskeskukset voivat lähettää potilaat Lappeenrantaan tai Kotkaan.
Sairaanhoitopiirin hallitus
¤·Operatiivisen tulosyksikön johtaja, ylilääkäri Matti Vähämurto jää
vuodeksi osa-aikaeläkkeelle. Hallitus valitsi uudeksi tulosyksikön
johtajaksi ylilääkäri Jaakko Permin.
¤·Keskussairaalaan ei ole löytynyt lastenlääkäreitä, ja rekrytoinnin
helpottamiseksi lastentautien erikoislääkärin virka muutettiin
lastenneurologian ylilääkärin viraksi.
¤·Psykiatrian ylihoitaja Valentina Liuhto jäi eläkkeelle helmikuun lopussa
ja virkaan haki kaksi ihmistä. Sairaanhoitopiirin johto halusi lisää
hakijoita ja pidensi hakuaikaa 27. kesäkuuta saakka.
¤·Hallitus esitti valtuustolle kahta maakauppaa. Etelä-Karjalan
sairaanhoitopiirin KTV ry. haluaa ostaa Rauhan edustalta Lahdensaaret
-nimisen 2,2 hehtaarin saaren 5 000 eurolla ja Asunto Oy Caprintie on
tarjonnut 5 650 euroa tonttinsa läheltä runsaan kahden hehtaarin alueista.