SARI PULLINEN
Rauhassa muistellaan tällä viikolla entisiä aikoja, niitä, jolloin Rauhan
ja Tiurun sairaala-alueilla liikkui päivittäin 1 500 ihmistä,
sairaalatyöntekijöitä, potilaita, alueen asukkaita. Se oli kuin pieni kylä,
muttei kuitenkaan kuin mikä tahansa kylä.
Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen tutkijat
kiinnostuivat Rauhasta pari vuotta sitten kylpylä- ja sairaalamuseossa
kesätöissä olleen Kirsi Ojalan kerrottua paikasta yliopistolla. Kuluneella
viikolla Ojala on neljän muun tutkijan ja 11 historian,
kulttuuriantropologian, etnologian ja museologian opiskelijan kanssa
kerännyt tietoa Rauhasta asuin- ja työpaikkana.
Ryhmä on muun muassa inventoinut sairaalan äänilevyvarastoja, tutustunut
arkistoihin ja haastatellut sairaaloissa töissä olleita. Viikon asuminen
sairaalassa, sen huoltotunneleissa kuljeskelu ja alueeseen tutustuminen on
syventänyt tutkimustyötä.
-·Aika ihmeelliseltä tuntuu koko paikka, nämä valtavat rakennukset.
Surullista on nähdä niiden rapistuvan, sanoi etnologian dosentti Pirjo
Korkiakangas.
-·Kun täällä kulkee, voi vain kuvitella, millainen kuhina ja elämä täällä
on aikoinaan ollut.
Tulossa tieteellisiä
artikkeleita Rauhasta
Tutkimaan on päästy esimerkiksi hallinnon arkistoa ja henkilökunnan
kirjeenvaihtoa, mutta potilastietosuoja asettaa tutkimukselle rajoja.
-·Lähdimme avoimin mielin hakemaan tutkimusteemoja täältä paikan päältä.
Pikkuhiljaa niitä on löytynytkin, Pirjo Korkiakangas sanoi.
Jatkossa ryhmän on tarkoitus koostaa sitä, mitä kenttätyöpäiväkirjoihin
Rauhassa kirjattiin, ja syventää kiinnostuksen kohteita yliopiston
kirjastossa. Tieteellisiin julkaisuihin on myös jo luvattu kirjoittaa
artikkeleita Rauhasta.
Mielenterveyden hoitoa ja ilmiöitä on tutkittu melkeinpä yksinomaan
lääketieteen näkökulmasta. Historian ja etnologian laitoksella on
humanistinen näkökulma.
Etnologia on kulttuurien vertailevaa tutkimusta sekä historiallisesta että
nykyisestä perspektiivistä. Se tutkii ihmistä kulttuuriolentona, muun
muassa arkielämän säännöstöjä ja ihmisen tuottamaa esineistöä.
SARI PULLINEN
Kuvateksti
Kartoitusta. Historian opiskelija Tanja Välisalo ja kulttuuriantropologiaa
opiskeleva Sanna Hallivuo kartoittivat Rauhan sairaalan äänilevyjä, joista
vanhimmat ovat 30-luvun savikiekkoja.