JENNI PORANEN
Lipeävesien saastuttamien rantojen asukkaat ovat alkaneet laatia yhteisiä korvaushakemuksia Kaukaan sellutehtaalle. Hakemuksia on tällä hetkellä tekeillä ainakin Lamposaaressa, Kotaniemessä ja Kanavansuulla.
·Me kokoonnumme ensi sunnuntaina kokoonnumme sitä laatimaan, lamposaarelainen asukasaktiivi Liisamaija Lehkonen kertoo.
Hakemusmenettelystä asukkaat ovat neuvotelleet tehtaan kanssa. Tehtaalle yhteinen hakemus sopii, kunhan korvauksista voidaan tarvittaessa neuvotella erikseen jokaisen hakemuksessa mukana olevan haitankärsijän kanssa. Tätä ideaa noudatellen lamposaarelaistenkin hakemuksesta tulee kaksiosainen.
·Ensin siinä selvitetään nämä yhteiset haitat, joihin on luokiteltu kalanistutukset, kaivojen tarkastukset ja veden laadun jatkuvampi tarkkailu ja tiedotusasiat. Kakkoskohtana sitten ovat ne kotitalouskohtaiset haitat, joihin korvauksia haetaan, Lehkonen selvittää.
Kotaniemessä vastaavanlainen hakemus on täydennyksiä vaille valmis.
Me emme välttämättä tiedä vielä kaikista haitoista. Näytteitä esimerkiksi rantakaivoista otetaan vielä, hakemuksen laatimisessa mukana ollut Seppo Laine huomauttaa.
Kotaniemessä on jo tiedossa olevat haitat saatu arvioitua niin, että hakemuksessa seisovat tarkat summat. Niitä Laine ei kuitenkaan tahdo julkisesti paljastaa.
·Katsotaan nyt miten käy. Hyvässä hengessä neuvotellaan.
Korvaukset jakoon ensi keväänä
Kaukaan tehtaalla on pohdittu alustavasti korvaushakemusten käsittelyn aikataulua.
·Me yritämme saada aikaan, että syksyn aikana ihmiset ilmoittaisivat mitä vahinkoa ovat kärsineet ja minkä näköistä korvausta he haluaisivat, tehtaan johtaja Harry Sundqvist kertoo.
·Ne pyritään sitten käsittelemään joskus kevään aikana, jotta kaikki tulisivat käsitellyiksi yhtäaikaa, jolloin se olisi tasapuolinen.
Tehtaalle on tullut joitakin kymmeniä yhteenottoja korvausasioissa, mutta kirjallisia vaatimuksia ei vielä ole saapunut. Aikaa hakemusten jättämiseen Sundqvist lupaa riittävän.
·Meidän on tarkoitus järjestää ensi viikolla yleisötilaisuus, jotta ihmiset saavat tietää kenelle hakemukset jätetään ja milloin. Ei ole tarkoitus millään kiireellisellä aikataululla saada jotain pois siitä joukosta, hän vakuuttaa.
Korvaushakemusten käsittelyn perusteita ei tehtaalla vielä ole mietitty.
·Kunhan nyt näkee, mitä ihmiset hakevat. Ei meillä ole ennakkotapausta, että osattaisiin suhtautua, hän toteaa.
Sundqvist arvelee korvauksensaajia kertyvän kaikkiaan noin neljäsataa.
·Se perustuu siihen, että silloin 1980-90-lukujen vaihteessa, kun me suoritimme ympäristökorvauksia kertakorvauksena meidän vaikutuspiirissä oli kolmisensataa edunsaajaa. Nyt arvioisin, että tuolle neljänkymmenen neliökilometrin alueelle, mihin tämä vaikutus suunnilleen ulottuu, on tullut satakunta mökkiläistä lisää.
Viranomainen hidas vaihtoehto
Kyselyjä korvauksenhakumenettelystä on tullut myös Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen. Ympäristökeskus kehottaa ensisijaisesti korvauksen hakijoita kääntymään suoraan tehtaan puoleen.
·Jos sopimukseen ei päästä, vaikka pyrittäisiinkin, voi hakemuksen silti panna vireille viranomaiselle, tutkija Harri Majander kertoo.
Hakemus tulee tosin tässä tapauksessa toimittaa suoraan Itä-Suomen lupavirastoon Kuopioon. Paikalliset viranomaiset käsittelevät hakemuksia jos ja kun niihin kaivataan lausuntoja. Majander uskoo haitantekijän ja haitankärsijöiden keskinäisten sopimustenratkaisevan ja tarvittaessa lupaviraston ratkaisevan suuren osan korvausasioista. Siviilikanteita hän ei usko asiasta nostettavan.
·Haitankärsijöiden kannalta on niin paljon helpompi viedä se asia sinne lupavirastoon kuin nosta itse kanne. Eli vaikkei sopimukseen päästäisikään niin enpä luule, että kenenkään kannalta on järkevää alkaa yksityiskanteita ajamaan.
Sundqvistin arviota korvausten saajien määrästä Majander pitää melko osuvana.
·Iso lukuhan se on, mutta onhan siinä järvialuettakin, hän kommentoi.