ILKKA POHJALAINEN
Lappeenrannan yliopiston sellutekniikan professori Kaj Henricson on lukenut läpi julkisuudessa olleita artikkeleita ja muuta aineistoa koskien Kaukaan tehtaan päästöjä Saimaaseen juhannusseisokin jälkeen. Hänen yleisarvionsa on, että monen osaston yhtäaikaisessa käynnistämisessä oli mukana huonoa tuuria.
·Mustalipeähaihduttamo siinä näyttää reistailleen käynnistyksen yhteydessä. Nykyaikaisen tehtaan käynnistäminen voi olla ongelmallista, jos on huono tuuri. Tässä lipeät ovat laimentuneet liikaa.
Kaukaan mustalipeähaihduttamo ja soodakattila ovat aika uusia, nykyaikaisia ja toimivia laitteita, professori muistuttaa. Ongelma ei ole varmaan ollut niiden tekniikassa.
·Myös käyttöhenkilökunta on varmaan erittäin osaavaa.
·Mutta kun monta osaa tehtaasta pitää kaikki saada käyntiin, startissa voi käydä niin, että osastokohtaisia startteja tulee vähän liian monta, ennen kuin koko systeemi saadaan pyörimään.
Julkisuudessa olleen aineiston perustella on mahdotonta sanoa, onko jossakin kohtaa tehty vääriä päätöksiä tai vääriä valintoja, Henricson tähdentää.
·Se, että mustalipeät pääsevät laimenemaan, viittaa siihen että vuotoja on koetettu ottaa talteen niin paljon kuin on pystytty, eihän ne muuten olisi laimentuneet.
·Ehkä vähän liiankin innokkaasti.
Kaukaan tehdasta on pysäytetty ja käynnistetty monta kertaa vuosien varrella.
·Tällaisia vuotoja ei käsittääkseni ole aikaisemmin sattunut. Se viittaa siihen, että prosessit ja riskit ovat hallittavissa.
Normaalisti esimerkiksi kalakanta elää ja voi hyvin tehtaan naapurissa. Se on indikaattori siitä, että vesistö on normaalisti kunnossa.
Henricson uskoo, että tapahtunut päästö on paikallisille asukkaille hyvin ikävä asia. Maailmalla UPM-Kymmene on kuitenkin kuuluisia nykyaikaisista tehtaistaan, eikä Henricson usko juhannuksen jälkeisten tapahtumien mustamaalaavan yhtiön mainetta.
Prosessi- sekä sellu- ja paperitekniikan koulutukseen kuuluvat yhtenä osana myös ympäristöasiat. Keskustelut kattavat teollisuuden vaikutukset ilmaan, veteen sekä kiinteänä aineena. Tuotannollinen turvallisuus, ajettavuus ja vastaavat tulevat esille, mutta kovin yksityiskohtaisiin ongelmiin ei kursseilla mennä.
Imagokysymykset ovat olleet yhtiöille äärimmäisen tärkeitä viimeiset toistakymmentä vuotta. Ne joutuvat kuuntelemaan markkinoita herkällä korvalla. Markkinavoimat ovat vaikuttaneet asenteisiin aika tavalla, Henricson arvioi.
Peruslinja
tärkeä
Suunnittelujohtaja Arja Yli-Hemmo Evia Oyj:stä (entinen markkinointi Viherjuuri) työskentelee ammatikseen yritysimagojen parissa. UPM-Kymmene ei ole Evian asiakas. Yli-Hemmo on seurannut Kaukaan päästöjuttua lehtien palstoilta.
·Tällaista ei saisi tapahtua, mutta vahinkoja aina tapahtuu. Pääasia on se, että ne osataan hoitaa välittömästi ja mahdollisimman hyvin.
·On tärkeää, että tapahtunut tunnustetaan ja paikataan mahdolliset jälkiseuraamukset, yritetään minimoida niin pieneksi kuin mahdollista. Jos yrityksillä on hyvä tapa hoitaa ympäristöasioita, ja se on raportoinut tavastaan hoitaa niitä hyvin, niin ei suhteellisen pienillä tapahtumilla ole suuria kauaskantoisia vaikutuksia, jos vain jälkihoito on kunnossa.
·Pääasia on se, että yritykset hoitavat ympäristöasioita jatkuvasti mahdollisimman hyvin, raportointi toimii, jolloin ne keräävät perusluottamuskuvaa, ja toimivat sitten onnettomuustilanteissa uskottavasti.
·Paljon perustuu siihen, että normaalissa toiminnassa näihin asioihin kiinnitetään huomiota, ja ne hoidetaan enemmänkin kuin lakien ja vaatimusten mukaisesti.
·UPM:hän on kansainvälisesti tunnettu yritys, ja tapaus voi herättää jonkin verran huomiota. En kuitenkaan usko, että siitä tulee yhtiön maineeseen mitään kolausta. UPM:llä on varmaan perusasiat ihan kunnossa, mutta vahinkoja sattuu.
·Ainahan se on vakava asia ja varsinkin niille, joita asia koskee paikallisesti. Jos asia hoidetaan huonosti, jää päällimmäiseksi paha mieli.
Greenpeace ei
heristä sormea
Miksei esimerkiksi ympäristöjärjestö Greenpeace nostanut mekkalaa päästöistä ja kalakuolemista Saimaalla? Miksei sen kumiveneitä nähty Kaukaan edustalla banderollien kanssa?
Järjestön energiakampanjavastaava Kaisa Kosonen Helsingin toimistosta kertoo, että järjestöllä ei ole varsinaista sisävesiin liittyvää kampanjaa, rahkeet eivät siihen riitä.
·Lehdistä lukemalla olen käsittänyt, että kyseessä oli tahaton päästö, kyse ei näytä olevan jatkuvasta päästöstä. Silloin meillä ei ole syytä olla siellä sormea heristämässä, koska ympäristöviranomaiset tekevät sen meidän puolestamme.
Kosonen tähdentää, ettei ole vesistöpäästöjen asiantuntija. Hän kuitenkin huomauttaa, että yrityksen ympäristöhallintajärjestelmän pitäisi kattaa myös tällaiset tapaukset. Valvonnan pitäisi olla niin tarkkaa ja niin tiukkaa ja ennalta ehkäisevää, ettei Kaukaan vuodon kaltaista pääsisi tapahtumaan.
Toisaalta tiedotusstrategian pitäisi olla valmiina ja asukkaiden saada mahdollisimman pian vahingon tapahduttua tietoa siitä, mikä on tilanne.
·Vaikka Suomessa ei ole varsinaista salailukulttuuria, kuten monissa muissa maissa, yhtiöt ovat tällaisissa tapauksissa usein niin hämillään, etteivät tiedä, mitä pitäisi tiedottaa. Sotku menee usein isommaksi, kun yritetään peittää jälkiä tai kerrotaan vasta pakon edessä ja tipoittain.
Heinäkuu on Greenpeacen toimistossa muutenkin ollut hiljaista, kun melkein kaikki ovat olleet lomilla. Muutoin olisi kenties tehty jonkinlainen kannanotto, Kosonen arvioi.
Kosonen kertoo, että toimistoon tulee paljon soittoja, joissa pyydetään puuttumaan yksitäisiin paikallisiin ympäristöongelmiin ympäri maata. Kysytään, miksei Greenpeace ole siellä ja miksei se ole täällä. ·Mielellään seuraisimme ympäristökenttää hyvin laajalti ja puututtaisiin monenlaisiin asioihin. Järjestö toimii kuitenkin yksinomaan tukijäsenten jäsenmaksujen varassa. Valtiolta, kunnilta ja yrityksiltä emme ota minkäänlaista tukea, jotta säilytämme riippumattomuuden. Voimavarat ovat siksi rajallisia.
·Meidän on vaan valittava tietyt asiat, joihin keskitymme.
·Haluaisin vielä sanoa, että kun on ympäristövahinko, joka koskettaa paikallisesti, niin kehottaisin ennen kaikkea paikallisia asukkaita olemaan aktiivisia. Se on yleensä tehokkaampaa kuin että joku Helsinki-keskeinen järjestö tulee sanomaan miten asiat ovat, ja esimerkiksi vaatimaan korvauksia paikallisten asukkaiden puolesta.
PÄIVI VIRTA-SALO, ES-ARKISTO