Koruja Tapavainolasta Sveitsiin

Lappeenrantalainen hopea- ja kultakorujen valmistaja pyrkii maailmalle.

PERTTI VAHERKYLÄ

­·Hopeakorut ovat nyt muotia. Sellaiset sileät, muhkeat sormukset, yksinkertaista ja pelkistettyä kuvailee tämän hetken korutrendiä lappeenrantalainen kultaseppämestari Kimmo Kiljunen.

Yleensä korualalla muoti tulee Eurooppaan ja Suomeenkin muutaman vuoden viiveellä Amerikasta muuttuen jonkin verran matkalla.

­Siksi on hyvä seurata mitä tälläkin alalla Amerikassa tapahtuu, hän toteaa.

Maailman muodin lisäksi koruvalmistajilla on omia puhtaasti paikallisia malleja. Kimmo Kiljusen Tapavainolassa sijaitseva yritys Kulta-Gabriel Ky tekee varsin suosittuja Leijona-tuotteita. Suomen vaakunaeläin on saatavissa monessa eri muodossa. Sitä on muun muassa riipuksina, mansetinnappeina ja neuloina.

­·Tämä on sellainen puhtaasti kansallinen tuote, joka ei ole riippuvainen maailman muotivirtauksista, kertoo Kiljunen. Euroopasta on tulossa nyt värikivi, mutta sitä ei tiedä varmasti yltääkö se Suomeen asti. Kotoiselle spektroliitille Kimmo Kiljunen povaa taas pientä nousukautta.

Kulta-Gabrielissa tehdään myös selvityksiä Luumäen beryllin käytöstä korukivenä, mutta siitä Kiljunen ei vielä tässä vaiheessa voi mennä enempää lupailemaan.

Ylämaan spektroliitti oli se, jonka avulla Kulta-Gabriel sinnitteli yli lamavuosien. Korukiviala oli tuolloin onneksi muodissa. Lisäksi mitä enemmän työttömiä lama teki, sitä enemmän heille järjestettiin muun muassa korukivikursseja ja korupohjia tarvittiin runsaasti.

Yrityksen kolmesta linjasta: korupohjista, koruista ja liikelahjoista, korupohjat käsittivät tuolloin 80 prosenttia tuotannosta. Sittemmin tilanne kääntyi päinvastaiseksi. Nyt valmiiden korujen osuus on se 80 prosenttia.

Yrittäjän valinta

on tehty

Kulta-Gabriel on korunvalmistajana pieni yritys. Suuriahan Suomessa ei ole kuin kolme. Valtaosa suomalaisista korunvalmistajista on alle viiden hengen yrityksiä. Yli viiden hengen firmoja on 300 valmistajasta noin 10 prosenttia.

Ala on vähäkatteinen, pääomavaltainen kovasti kilpailtu ala. Alan liikevaihto on vuodessa noin 110 000 euroa, eikä se ole kasvanut useaan vuoteen juuri lainkaan.

­·Koneet ja raaka-aineet sitovat paljon pääomaa. Markkinat eivät ole kasvaneet, mutta kustannukset sen sijaan ovat. Lisäksi tuonti on kasvamassa. 90-luvulla suomalainen koruvienti oli vielä suurempaa kuin tuonti. Nyt noin 12 miljoonan euron arvoinen vienti on jäänyt tuonnin jalkoihin, kuvailee Kimmo Kiljunen alaansa.

Lisäksi vähittäisliikkeet Suomessa ovat vuosi vuodelta vähentyneet. Nykyään koruvähittäiskauppiaita on noin 700.

Korualan yrittäjällä ei ole ainakaan helpompaa kuin muillakaan yrittäjillä. Pitkät työpäivät kuuluvat kuvaan. Kimmo Kiljunenkin on menettänyt yhtä ja toista omistautuessaan vain firmalleen.

­·Nyt tilanne on kuitenkin parinkymmenen vuoden työn jälkeen sellainen, että firma on velaton. Kolmen työntekijän lisäksi yritykseen on tulossa toinen kultaseppämestari, joten minun ei tarvitse olla mukana ihan kaikessa, kertoo sitkeä yrittäjä.

Hän kertoo valinneensa kahdesta vaihtoehdosta hallitun kasvun vaihtoehdon yrityksen alasajon sijasta.

­·Kokeilen nyt, pystyykö tämän alan yrittäjä elämään niinkuin muutkin ihmiset, lomineen, vapaa-aikoineen ja saako näin tienattua vielä leipänsä, hän kärjistää.

Yrityksessä on huolehdittu monista tausta-asioista laatujärjestelmiä unohtamatta. Kiljunen on tehnyt pitkään töitä viennin hyväksi ja nyt hän panostaa paljon siihen.

Kiljunen ei ole turvautunut pelkkiin messuihin ja odottanut ostajien ilmestymistä. Hän pakkasi reppunsa ja kävi läpi Sveitsin suurimpien kaupunkien liikkeen ovelta ovelle tarjoten korumallejaan suoraan liikkeille.

­·Se osoittautuikin hyväksi menetelmäksi, hän vakuutti. Kun vielä Sveitsin erittäin mutkikas byrokratia selvitettiin avautuivat ovet yhteen Euroopan ostokykyisempään maahan. Kiljunen katsoo, että kun Sveitsin vaikeudet selvittää, on jo helppo mennä EU-maihin.

On hän tutustunut USA:nkin mahdollisuuksiin, mutta totesi Kulta-Gabrielin liian pieneksi valmistajaksi niille markkinoille.

Venäjään Kiljunen ei vientimaana panosta. Tulli- ja muut määräykset muuttuvat liikaa, eivätkä kertaostot ole varsinaista vientiä. Sen pitää olla säännöllistä. Sitä paitsi venäläinen ostokykyisin väestö sivuuttaa koruasioissa kyllä Suomen. Tiffanyn tiskillä New Yorkissa sen sijaan saattaa olla tungosta.

MARI MÄNNISTÖ

Kuvatekstit

Tarkkaa työtä. Vaikka Kulta-Gabrielin käytössä ovat nykyaikaiset valumenetelmät ja laitteistot, on käsityö säilynyt edelleen merkittävänä tekijänä korujen valmistuksessa. Etualalla Minna Somppi ja takana Minna Karhu.

Käsityötä. Vaikka korunvalmistus on nykyään pitkälle koneistettua, käsityötä tarvitaan yhä. Pienen korun hiominen on tarkkaa työtä.

Kulta-Gabriel Ky

¤ Vuonna 1985 perustettu lappeenrantalainen hopea- ja kultakoruja valmistava yritys.

¤ Ensimmäinen korusarja valmistui vuonna 1986.

¤ Yhtiö aloitti toimintansa pienenä vähittäisliikkeenä Lauritsalassa, toimintaa oli myös Joutsenossa 1987-89.

¤ Siirtyi Tapavainolaan koulun lopettaessa siellä toimintansa ja keskittyi kokonaan korunvalmistukseen vuonna 1991.

¤ Tänään yritys valmistaa 250 neliön toimitiloissa nykyaikaisella valumenetelmällä koruja omien mallistojen lisäksi myös useille muille alan yrityksille.

Kimmo Kiljunen

¤ Syntynyt 29.2 1960 Lappeenrannassa.

¤ Valmistui kultasepäksi 1985 ja suoritti mestarintutkinnon 1988.

¤ Työskenteli ennen korualaa puun ja raudan parissa.

¤ Avoliitossa, josta yksi tytär, aikaisemmasta avioliitosta tyttö ja poika

¤ Asuu omakotitalossa Uus-Lavolassa

¤ Harrastukset: alan ammattikirjallisuus, rotary-toiminta ja tällä hetkellä omakotitalon remontointi.

Kirjoittaja:
Pertti Vaherkylä