TENHO TIILIKAINEN
Luokanopettajien jatkokoulutusputki ei tällä hetkellä pysty suoltamaan tuutistaan ulos niin paljon erityisopettajia, kuin tarve olisi. Erityisopettajista uhkaa tulla samanlainen kilpailu kuin lääkäreistä jo on. Erityisopettajien pestuumarkkinoilla on myyjän markkinat.
·Useat kunnat ovat Lappeenrannan tavoin panostaneet koulutuksen laatuun ja erikoisopetukseen. uusia virkoja on perustettu lisää, mutta kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita ei kaikkiin avoinna olleisiin virkoihin ole ollut. Lappeenrannan koulutoimenjohtaja Tuija Willberg myöntää.
Lappeenrannassa yli kolmannes erityisluokanopettajan viroista on jouduttu täyttämään epäpätevillä.
Lappeenrannassa luokkamuotoisessa erityisopetuksessa on 45 opettajaa, joista 28 on pätevyys hoitamaansa virkaan. Kuudella on muu opettajan kelpoisuus. Seitsemän opettajaa opiskelee erityisopettajaksi tai on opiskellut erityispedagogiikkaa ja neljällä on lastentarhan- tai erityislastentarhanopettajan tutkinto. Laaja-alaisesta 27 erityisopettajasta 21 on pätevää, ja neljällä on kelpoisuus muuhun opettajan virkaan. Lisäksi kaksi opettajaa opiskelee parhaillaan erityispedagogiikkaa.
Etelä-Suomen lääninhallituksen taannoisessa kyselyssä ilmeni, että läänin erityisopettajien viroista kolmasosaa hoitaa erityisopettajaksi epäpätevä henkilö. Imatran kaupungin opetuspäällikkö Petri Kyyrä sanoo suhdeluvun olevan Imatralla läänin keskiarvon mukainen.
·Noin kolmannekseen avoinna olleista erityisopettajien viroista ei löydetty erityisopetukseen koulutuksen saanutta. Tilanne on ollut tämän kaltainen jo jonkin aikaa, erityisluokanopettajista on ollut pulaa, Kyyrä myöntää.
Niihin erityisopettajan virkoihin, joihin ei ole löytynyt pätevyyden omaava henkilöä, Imatran kaupunki on pyrkinyt palkkaamaan luokanopettajan pätevyyden omaavan.
·Onneksi luokanopettajia on ollut tähän saakka tarjolla riittävästi, Kyyrä miettii.
Kyyrän mielestä syy erityisopettajapulaan on koulutuspaikkojen riittämättömyys. Halukkaita koulutettavia on, mutta valmistuvien määrä ei riitä täyttämään eläkkeelle jäävien tai muuten erityisopettajan virasta poistuvien määrää.
Pätevöitymiskoulutus
kesäyliopistosta
Erityisopettajien koulutustarve on laajasti tiedostettu. Tästä ovat esimerkkeinä avoimien yliopistojen sekä kesäyliopistojen erityisopetukseen liittyvät kurssit.
Eteläkarjalaisittain merkittävin lienee Etelä-Karjalan kesäyliopiston Imatran yksikön, Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitoksen yhdessä järjestämä kurssi, jonka suorittaminen antaa luokanopettajalle erityisopettajan pätevyyden.
Kurssi alkaa Imatralla tämän vuoden syksyllä ja sen kesto on 23 opintoviikkoa, jos kurssille hakeutunut on jo aiemmin suorittanut erityispedagogiikan 15 opintoviikon perusopinnot. Ellei hän ole niitä suorittanut, joutuu hän suorittamaan nämä opinnot kurssin ohessa.
Pätevöitymiskurssille otetaan kaikkiaan 2530 opiskelijaa. Hakuaika kurssille alkoi maanantaina ja hakuaika päättyy syyskuun 9. päivänä.
Petri Kyyrän mielestä luokanopettajia tulee kannustaa siinä, että nykyistä useampi hankkii erityisopettajan pätevyyden. Imatran kaupunki osallistuu Kyyrän mukaan opettajien jatko- ja täydennyskoulutukseen aktiivisesti, kaupunki on yleensä maksanut kaksi kolmasosaa kurssimaksuista ja maksaa myös erityisopetuksen pätevöitymiskurssilta.
Täydennyskoulutuksen kurssimaksu 23 opintoviikolta on 5 200 euroa. Myös Lappeenrannan kaupunki tukee omalta osaltaan niitä kaupungin palveluksessa jo olevia luokanopettajia, jotka kouluttavat itseään eteenpäin.
·Olemme varautuneet tukeen, jos sellaiseen tulee tarvetta, Willberg sanoo.