Koko Suomen paperiteollisuus ottanee oppia Kaukaan katastrofikesästä

Kaukaan johto myöntää, että tilannetta ei hallittu.

HANNA TOIVONEN

Kaukaan tehtaiden johto myöntää, että vahingon suuruus yllätti ja että tapauksesta on paljon oppimista. ­·Vahingon suuruus yllätti meidät itsemmekin. Ihan syystä meitä on moitittu. Emme aluksi ymmärtäneet kuinka vakavasta asiasta oli kyse, paikallisjohtaja Harry Sundqvist myöntää.

Tehtaan käynnistäminen seisokin jälkeen oli hänen mukaansa liian vaikeaa tehtaan henkilökunnalle, eikä ketjuuntunutta ongelmaa hallittu, jolloin tehtaalla kuohahti. Maanantaina tiedotustilaisuudessa puhuneen Sundqvistin mukaan tapaus on tehtaalle oppimisen paikka. Myös konsernin muut tehtaat seuraavat tilannetta ja ottavat siitä oppia, kertoo UPM-Kymmenen varatoimitusjohtaja Jussi Pesonen. Tapauksesta kerätään koulutusmateriaalia. Sellutehtaan tuotantoyksikön johtaja Risto Löppönen ja Sundqvist kiertävät UPM-Kymmenen tehtailla kouluttamassa, kertomassa miten Kaukaalla kävi ja miten tilanteeseen voisi varautua.

­·Kaikkien tuotantolaitosten ympäristöjärjestelmät ja toimintatavat käydään läpi. Koulutusta parannetaan ja määritellään toimintaohjeet ja vastuut paremmin, varatoimitusjohtaja Pesonen sanoo. Sundqvist uskoo, että tapaus vaikuttaa oman konsernin tehtaiden lisäksi koko Suomen paperiteollisuuteen. Maa on pieni ja kaikki ovat kiinnostuneita oppimaan tapauksesta, sillä kukaan ei varmasti halua joutua samaan liemeen kuin Kaukas.

Mittareita, hälytys-

laitteita ja koulutusta

Kaukaalla on kesän jätevesipäästön prosessia käyty läpi ja laskut on laskettu. Tulos on, että mustalipeää pääsi karkuun neljänkymmenen tunnin aikana yhteensä lähes 10 000 kuutiota. Siitä jätevedenpuhdistamon kautta kulki kolme neljäsosaa ja aiheutti vesien likaantumisen. Liian suuri jätevesimäärä löi ympäristöpäällikkö Esa Simpuran mukaan biologisen puhdistamon polvilleen, ja syntynyt kuoha haittasi vielä mittauksia. Nyt mittareita ja hälytyslaitteita on asennettu ja haihduttamon toimintaohjeita on tarkennettu. Esimerkiksi haihduttamon varoaltaaseen asennetaan pintamittari ja hälytys. Sinne rakennetaan myös tehtaalta erillisviemäröintejä. Investointien tarve on selvitettävänä. Tapahtumien kulku selvitetään perusteellisesti ja henkilökunnan kanssa päätetään syksymmällä korjaavista toimenpiteistä. Syksyllä järjestetään myös aiheeseen liittyvää koulutusta. Sundqvist myöntää, että myös tiedottamisessa Kaukaalla on parantamisen varaa. ­Olemme oppineet valtavasti tiedottamisesta kantapään kautta.

Ei helppo eikä

halpa prosessi

Laskua tehtaille kertyy tuotannonmenetyksistä ja päästöjen aiheuttamista lisäkustannuksista arviolta yli kaksi miljoonaa euroa. Lukuun eivät sisälly päästöjen aiheuttamien haittojen korvaukset, joiden puinti on vasta alussa. Kaukaalla toivotaan pikaisia kirjallisia yhteydenottoja vahinkoa kärsineiltä. Parikymmentä yhteydenottoa on jo tullut, niistä kolmessa on ollut euromääräinen vahingonkorvausvaatimus. Vaatimukset halutaan viimeistään vuoden loppuun mennessä. Sundqvistin mukaan vaatimuksen voi lähettää tarkkoine tietoineen kohteesta ja yhteystiedoista, vaikkei euromäärää osaisi vielä arvioida, sillä määrää pohditaan kuitenkin asiantuntijoiden kanssa. Tilannetta vaikeuttaa se, että ennakkotapauksia ei ole. ­·Meillä ei ole kokemusta näin isosta ruljanssista. Sen tiedämme, että tämä ei ole mikään helppo eikä halpa prosessi, Sundqvist sanoo.

Vahingonkorvaushakemukset pyritään käsittelemään yhdessä. Asiantuntijoita tarvitaan Sundqvistin mukaan luultavasti useista eri aloilta. Jos yhteinen näkemys hakijoiden ja tehtaan välillä löydetään, Sundqvist toivoo, että korvaukset pystyttäisiin maksamaan ensi kesään mennessä ja asia saataisiin pikaisesti käsiteltyä. ­·Pyrimme naapurisopuun, sillä me aiomme pysyä tässä, ja luultavasti asukkaatkin aikovat. Sundqvist uskoo, että kuluva kesä muistetaan katastrofikesänä vielä kymmenenkin vuotta.

SEPPO RAUTIOVAARA

Kuvateksti

Oppijat. Paikallisjohtaja Harry Sundqvist ja UPM-Kymmenen varatoimitusjohtaja Jussi Pesonen uskovat, että Kaukaan tapauksesta riittää opittavaa niin omalle konsernille kuin muillekin.

Kirjoittaja:
Hanna Toivonen