Categories
Artikkelit

Lappeenranta sai tiukat ukaasit rajavesikomissiolta

Ensio Koikkalaisen mukaan selvitystyö Rakkolanjoen purkuvaihtoehdoista on pitkällä.

URPO LAANINEN

Suomalais-venäläisen rajavesikomission vuosikokous antoi Lappeenrannan

kaupungille tiukat ukaasit jätevesien johtamisesta Venäjän puolelle

johtavaan Rakkolanjokeen.

Rajavesikomissio vaati, että Lappeenranta tekee viipymättä selvityksen

jätevesiensä käsittely- ja purkupaikkavaihtoehdoista.

Lupapäätöksen mukaan ne pitää selvittää vuoteen 2006 mennessä, mutta

rajavesikomissio kiirehti asiaa.

Lappeenrannan kaupungin jätevedet ovat kesän aikana huonontaneet

Rakkolanjoen tilaa Venäjän puolella. Paikallisten asukkaiden valitusten

takia Venäjä pyysi heinäkuussa Suomea selvittämään syitä tähän.

Tehty selvitys osoitti, että Lappeenrannan kaupungin jätevesien

käsittelylaitoksella oli ollut häiriöitä. Lisäksi pieni virtaama ja lämmin

sää myötävaikuttivat leväkukintojen syntyyn. Venäjän osapuolen

tutkimuksissa vedessä todettiin jopa myrkyllisiä sinileviä.

Lappeenrannan kaupungin tekniselle johtajalle Ensio Koikkalaiselle

rajavesikomission kannanotoissa ei ollut mitään uutta, ja kaupunki on

saanut niitä monien vuosien aikana.

­·Purkuvaihtoehtojen selvitystyö on parasta aikaa käynnissä ja aika

pitkällä. Vuoden 2006 loppuun mennessä vaihtoehdot on selvitetty, ja

päätökset on tehty, mikä on kaupungin jätevesien tuleva purkuvesistö, hän

kertoi.

­·Tässä ei ole kuin huonoja ratkaisuja, mutta niistä pitäisi löytää se

järkevin. Tällainen ratkaisu koskee kymmeniä vuosia, ja siinä on kyse

todella merkittävästä ratkaisusta. Jos olisi helppo ja yksinkertainen

ratkaisu, se olisi aikoja sitten tehty.

Koikkalainen kertoi, että Rakkolanjoelle ovat mahdollisia vaihtoehtoisia

purkuvesistöjä Saimaa tai Vuoksi, mutta ei ole suinkaan itsestäänselvyys,

että ne olisivat parempia.

Koikkalainen muistutti, että Rakkolanjokea pitkin Viipurinlahteen

johdettavien Lappeenrannan jätevesien päästömäärät ovat vain pieni osa

Viipurin kaupungin tai Pietarin päästöistä.

­·Niissä puhutaan vain promillen osista. Asiat pitää osata panna oikeisiin

mittasuhteisiin ja tärkeysjärjestykseen.

Toisaalta Lappeenrannalla ei ole Koikkalaisen mukaan syytä kieltää,

etteivätkö kaupungin jätevedet aiheuttaisi ongelmia. Rakkolanjoki on

erittäin vähävetinen. Sen ravinnekuormituksesta karkeasti puolet johtuu

Lappeenrannan puhdistamon jätevesistä ja puolet on hajakuormaa, jonka

aiheuttaa ympäröivä maatalous.

Kaukaan päästöistä

ei haittaa Venäjällä

Helsingissä pidetyssä rajavesikomission vuosikokouksessa olivat esillä myös

Kaukaan tehtaiden jätevesipäästöt, Saimaan juoksutukset ja Hiitolanjoen

järvilohen kalanhoitovelvoitteet.

Kaukaan tehtaiden jätevesipäästöt eivät komission tietojen mukaan

vaikuttaneet veden laatuun Venäjän puolella, sen paremmin Vuoksessa kuin

Saimaan kanavallakaan, jonne jätevettä pääsi vain rajoitetusti.

Vuoksen suu on noin 35 kilometrin päässä tehtaasta. Rajavesikomissio

arvioi Suur-Saimaan vesimassan laimentavan vaikutuksen takia olevan

todennäköistä, että siellä ei juuri havaita päästön vaikutuksia.

Komissio sopi, että tilannetta seurataan edelleen. Lisäksi tiedonvaihtoa

päätettiin tehostaa poikkeustilanteissa.

Saimaan juoksutusta

lisätty pikkuisen

Pitkään jatkuneen kuivuuden takia Saimaan, Pielisen ja Kallaveden

vedenkorkeudet ovat poikkeuksellisen alhaiset, ja Saimaan juoksutuksia on

pienennetty viime syyskuusta lähtien useaan kertaan.

Juoksutusta on voitu lisätä vasta 21. heinäkuuta alkaen 420 kuutiometriin

sekunnissa. Rajavesikomissio totesi, että juoksutusten pienentämisen

ansiosta Saimaa on noin 33 senttimetriä luonnonmukaista ylempänä. Kuivuus

on aiheuttanut ongelmia myös Venäjällä.

Rajavesikomissio sopi kokonaistarkastelusta juoksutusmuutosten

vaikutuksista sen jälkeen, kun juoksutusmuutokset ovat päättyneet.

Tarkastelu voisi tapahtua kevättalvelle 2004.

Laatokan järvilohen

kalatiet kuntoon

Arvokas Laatokan järvilohi on kutenut Hiitolanjoen Kangaskosken

alapuolella, ja joella on tehty erilaisia kunnostustöitä järvilohen Suomeen

vaelluksen mahdollistamiseksi.

Merkittävä ongelma ovat Suomen puolen kolme pientä vesivoimalaa. Lisäksi

Venäjän puolella sijaitsevaan Syrjäkoskeen on kaavailtu rakennettavaksi

vesivoimalaitos. Rajavesikomission kala-asiantuntijat pitivät

välttämättömänä, että Suomen puoleisten vesivoimalaitosten

kalanhoitovelvoitteet (kalatiet) saatetaan ajanmukaisiksi.

Syrjäkosken voimalaitoksen rakentamiskysymykseen Venäjä ei ole vielä

ottanut lopullista kantaa.

ES-ARKISTO/SEPPO RAUTIOVAARA

Kuvateksti

Vähävetinen vesistö. Lappeenranta johtaa jätevetensä Rakkolanjokeen, joka

laskee Haapajärveen ja siitä edelleen Viipurinlahteen.

Kirjoittaja:
Urpo Laaninen