URPO LAANINEN
Suomalais-venäläisen rajavesikomission vuosikokous antoi Lappeenrannan
kaupungille tiukat ukaasit jätevesien johtamisesta Venäjän puolelle
johtavaan Rakkolanjokeen.
Rajavesikomissio vaati, että Lappeenranta tekee viipymättä selvityksen
jätevesiensä käsittely- ja purkupaikkavaihtoehdoista.
Lupapäätöksen mukaan ne pitää selvittää vuoteen 2006 mennessä, mutta
rajavesikomissio kiirehti asiaa.
Lappeenrannan kaupungin jätevedet ovat kesän aikana huonontaneet
Rakkolanjoen tilaa Venäjän puolella. Paikallisten asukkaiden valitusten
takia Venäjä pyysi heinäkuussa Suomea selvittämään syitä tähän.
Tehty selvitys osoitti, että Lappeenrannan kaupungin jätevesien
käsittelylaitoksella oli ollut häiriöitä. Lisäksi pieni virtaama ja lämmin
sää myötävaikuttivat leväkukintojen syntyyn. Venäjän osapuolen
tutkimuksissa vedessä todettiin jopa myrkyllisiä sinileviä.
Lappeenrannan kaupungin tekniselle johtajalle Ensio Koikkalaiselle
rajavesikomission kannanotoissa ei ollut mitään uutta, ja kaupunki on
saanut niitä monien vuosien aikana.
·Purkuvaihtoehtojen selvitystyö on parasta aikaa käynnissä ja aika
pitkällä. Vuoden 2006 loppuun mennessä vaihtoehdot on selvitetty, ja
päätökset on tehty, mikä on kaupungin jätevesien tuleva purkuvesistö, hän
kertoi.
·Tässä ei ole kuin huonoja ratkaisuja, mutta niistä pitäisi löytää se
järkevin. Tällainen ratkaisu koskee kymmeniä vuosia, ja siinä on kyse
todella merkittävästä ratkaisusta. Jos olisi helppo ja yksinkertainen
ratkaisu, se olisi aikoja sitten tehty.
Koikkalainen kertoi, että Rakkolanjoelle ovat mahdollisia vaihtoehtoisia
purkuvesistöjä Saimaa tai Vuoksi, mutta ei ole suinkaan itsestäänselvyys,
että ne olisivat parempia.
Koikkalainen muistutti, että Rakkolanjokea pitkin Viipurinlahteen
johdettavien Lappeenrannan jätevesien päästömäärät ovat vain pieni osa
Viipurin kaupungin tai Pietarin päästöistä.
·Niissä puhutaan vain promillen osista. Asiat pitää osata panna oikeisiin
mittasuhteisiin ja tärkeysjärjestykseen.
Toisaalta Lappeenrannalla ei ole Koikkalaisen mukaan syytä kieltää,
etteivätkö kaupungin jätevedet aiheuttaisi ongelmia. Rakkolanjoki on
erittäin vähävetinen. Sen ravinnekuormituksesta karkeasti puolet johtuu
Lappeenrannan puhdistamon jätevesistä ja puolet on hajakuormaa, jonka
aiheuttaa ympäröivä maatalous.
Kaukaan päästöistä
ei haittaa Venäjällä
Helsingissä pidetyssä rajavesikomission vuosikokouksessa olivat esillä myös
Kaukaan tehtaiden jätevesipäästöt, Saimaan juoksutukset ja Hiitolanjoen
järvilohen kalanhoitovelvoitteet.
Kaukaan tehtaiden jätevesipäästöt eivät komission tietojen mukaan
vaikuttaneet veden laatuun Venäjän puolella, sen paremmin Vuoksessa kuin
Saimaan kanavallakaan, jonne jätevettä pääsi vain rajoitetusti.
Vuoksen suu on noin 35 kilometrin päässä tehtaasta. Rajavesikomissio
arvioi Suur-Saimaan vesimassan laimentavan vaikutuksen takia olevan
todennäköistä, että siellä ei juuri havaita päästön vaikutuksia.
Komissio sopi, että tilannetta seurataan edelleen. Lisäksi tiedonvaihtoa
päätettiin tehostaa poikkeustilanteissa.
Saimaan juoksutusta
lisätty pikkuisen
Pitkään jatkuneen kuivuuden takia Saimaan, Pielisen ja Kallaveden
vedenkorkeudet ovat poikkeuksellisen alhaiset, ja Saimaan juoksutuksia on
pienennetty viime syyskuusta lähtien useaan kertaan.
Juoksutusta on voitu lisätä vasta 21. heinäkuuta alkaen 420 kuutiometriin
sekunnissa. Rajavesikomissio totesi, että juoksutusten pienentämisen
ansiosta Saimaa on noin 33 senttimetriä luonnonmukaista ylempänä. Kuivuus
on aiheuttanut ongelmia myös Venäjällä.
Rajavesikomissio sopi kokonaistarkastelusta juoksutusmuutosten
vaikutuksista sen jälkeen, kun juoksutusmuutokset ovat päättyneet.
Tarkastelu voisi tapahtua kevättalvelle 2004.
Laatokan järvilohen
kalatiet kuntoon
Arvokas Laatokan järvilohi on kutenut Hiitolanjoen Kangaskosken
alapuolella, ja joella on tehty erilaisia kunnostustöitä järvilohen Suomeen
vaelluksen mahdollistamiseksi.
Merkittävä ongelma ovat Suomen puolen kolme pientä vesivoimalaa. Lisäksi
Venäjän puolella sijaitsevaan Syrjäkoskeen on kaavailtu rakennettavaksi
vesivoimalaitos. Rajavesikomission kala-asiantuntijat pitivät
välttämättömänä, että Suomen puoleisten vesivoimalaitosten
kalanhoitovelvoitteet (kalatiet) saatetaan ajanmukaisiksi.
Syrjäkosken voimalaitoksen rakentamiskysymykseen Venäjä ei ole vielä
ottanut lopullista kantaa.
ES-ARKISTO/SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Vähävetinen vesistö. Lappeenranta johtaa jätevetensä Rakkolanjokeen, joka
laskee Haapajärveen ja siitä edelleen Viipurinlahteen.