Rahikkalan elojuhlassa pääroolia esitti ruis

Juhlan kunniaksi tuuli herätti vanhan myllyn henkiin.

KATRI TALASKIVI

Rahikkalan pian parisataavuotias tuulimylly idyllisine ympäristöineen sai lauantaina ympärilleen runsaan yleisön, kun Kuivaisen saaren vaki- ja kesäasukkaat kokoontuivat yhteisen puuropadan ääreen.

Viereisen pellon viljasta jauhettu ruispuuro maistui ainakin Niilo ja Railikki Kojolle, jotka kiittelivät kyläläisten aktiivisuutta.

­·Kylän vakinaiset asukkaat alkavat olla jo iäkkäitä, ja silti he jaksavat järjestää tällaisen tapahtuman talkootyönä, Niilo Kojo ihmetteli.

Tilaisuus tutustua

toisiin mökkiläisiin

Rahikkalan kylässä on vakinaisessa asumiskäytössä olevia taloja enää alun toistakymmentä, mutta kesäaikaan asukasmäärä jopa kymmenkertaistuu. Kolmisensataa kyläläistä ja mökkiläistä kohtasi lauantaina toisensa, ja se on Niilo Kojon mielestä kyläjuhlan perimmäinen merkitys.

­·Toisia mökkiläisiä voi tavata kaupassa tai maantiellä, ja silloin kyllä heilautetaan kättä. Tilaisuuksia varsinaiseen tutustumiseen ei kuitenkaan elojuhlan lisäksi juuri tule, Kojo harmittelee.

Lappeenrantalaiset Kojot löytävät Rahikkalasta paljon muutakin hyvää kuin kyläläisten aktiivisuuden. Maukkaan ruispuuron nyt tietenkin, ja myllyn kupeessa kasvavan ruiskaunokkiniityn.

­·Samanlaista määrää ruiskaunokkeja en ole nähnyt yli kolmeenkymmeneen vuoteen muualla kuin Pohjois-Karjalassa Kesälahdella. Sitä edellinen kerta taitaa mennä 1960-luvulle asti, Niilo Kojo muistelee.

Aitojen kivet

kylän pelloista

Rahikkalan tuulimyllyrakennuksen entisöinti valmistui viime vuonna. Ympäristön ennallistaminen jatkuu EU-rahalla vielä tämän vuoden loppuun, ja kun mylly ensi vuonna täyttää kaksisataa vuotta, sen pitäisi olla paraatikunnossa juhlintaa varten.

Myllyprojektin projektisihteerin Johanna Suokkaan mukaan Suomessa on enää viitisen toimintakuntoista tuulimyllyä viljan jauhamista varten. Rahikkalan mylly on niistä yksi, vaikka siinä on viimeksi jauhettu viljaa vuosikymmeniä sitten.

Nykyään mylly palvelee lähinnä turistikohteena, ja siksi rakennusta ympäristöineen on entisöity. Myllyn kupeessa olevia peltoja reunustavat kiviaidat ovat nekin kulttuurimaisemaa, jota ei enää kovin monessa paikassa tapaa.

­·Kaikki aitojen kivet on silloin parisataa vuotta sitten nostettu Rahikkalan pelloilta ja metsistä, kertoo Suokas.

KATRI TALASKIVI

Kuvatekstit

Mylly kuntoon. Johanna Suokkaan koordinoiman kaksivuotisen POMO-projektin tavoitteena on entisöidä Rahikkalan tuulimyllyn idyllinen ympäristö.

Ylpeät mökkiläiset. Lappeenrantalaiset Railikki ja Niilo Kojo ovat aidosti ylpeitä Rahikkalasta, vaikka oma mökki on sijainnut siellä vasta viitisen vuotta.

Puuroa pöytään. Marjatta Leinonen haudutti elojuhlan vieraille puuron 27 kilosta karkeita ruisjauhoja, melkein paketillisesta suolaa ja 140 litrasta vettä.

Kirjoittaja:
Katri Talaskivi