TIINA PASANEN
Leppeä helletuuli puistelee Rytöniemen kallioista nokkaa Kyläniemessä. Niemen kärjessä uljaana kohoava päärakennus tarjoaa hieman viilennystä aurin gonpaahteiselle iholle.
Hilkka Penna ojentaa jäseniään sohvalla ja tihrustaa pienen matkatelevision ruutua.
·Ihan huvikseni otin tämän mukaan, hän naurahtaa.
Pian myös aviopuoliso Martti Penna loikkaa sisään kallioilta.
·Tämä on maisemiltaan ja muutoinkin kaikin puolin tosi hieno paikka. Kaikkea on. Vaikka miten etsisi, niin valittamisen aiheita ei kerrassaan ole.
Kalavedet ja
sijainti ratkaisivat
Saimaalle Taipalsaaren suuntaan kurottava Rytöniemi on yksi Suomen lukuisista yhteisöjen omistamista kesänviettopaikoista. Useimmat niistä on hankittu 1960- ja 1970-luvuilla, eli ennen varsinaista mökkiboomia. Yhteismökkien suosio hiipunut sitä mukaan, kun suomalaisten unelma omasta mökistä ja rantasaunasta on täyttynyt. Joillekin yhdistyksille niistä on aikaa myöten tullut jopa suoranainen riesa.
Metallityöväenliiton Imatran ammattiosasto 52 hankki Rytöniemen jäsenistönsä vapaa-ajanviettopaikaksi runsaat parikymmentä vuotta sitten. Metalli 52:ssa ostopäätöstä ei kaduta.
·Taloudellisesti päätös oli tuolloin tietenkin kova juttu, mutta aika on osoittanut, että se kannatti, sanoo osaston puheenjohtaja Ari Airas.
Airas on ilokseen pannut merkille, että Rytöniemen käyttöaste on viimeisten vuosien aikana koko ajan parantunut. Majoitusvuorokausia kertyi viime vuonna noin 250. Etenkin nuoret perheet ovat ottaneet paikan omakseen. Nykyisin väkeä käy myös talviviikonloppuisin. ·Täällä on hyvät kalavedet ja metsät samoilla. Sijainti on myös erinomainen, sillä perille pääsee niin veneellä kuin autolla. Nämä olivat varmasti myös tärkeimmät perusteet, kun paikka ostettiin.
Päärakennus
vuonojen maasta
Niemen nokassa päivysti tuolloin komean päärakennuksen ohella vain savusauna ja kaksi aittaa. Niiden seuraksi on sittemmin rakennettu pari uutta aittaa, jatkuvalämmitteinen rantasauna ja hyvin varusteltu keittokatos. Myös muu huolto toimii, sillä vastikään valmistui asianmukainen kierrätyspiste ja wc-rakennus vesipisteineen. Asialla kelpaa nyt kipaista myös talvipakkasilla.
Päärakennus on varsinainen katseenkääntäjä. Jopa mökkiamatööri oivaltaa nopeasti, ettei harjakattoista taloa ole vain puuhasteltu kokoon. Yksityiskohdat, kuten ikkunoiden sijoittelu, on mietitty huolella: valoaura hivelee sisätilaa todella kauniisti. Eikä järvinäkymään avautuvaa keittiötä hevin erota tämän päivän sisustuslehtien kuvista. Aikamoinen saavutus, kun tietää, että talo on valmistunut 1977.
·Suunnittelija on kieltämättä ollut aikaansa edelle. Norjalainen arkkitehti on käyttänyt rakennuksen pohjana tiettävästi sikäläistä talon mallia, Airas selventää.
Hiekkarantaa
ja kalliota
Jukka Leitsamon ja Sari Krügerin perheen purjevene keinuu jykevän betonilaiturin kupeessa. Perheen perämies ja kapteeni kuusivuotias Elmo ja viisivuotias Eppu eivät kiireiltään ehdi ihmettelemään arkkitehtonisia hienouksia. Yöt nukutaan veneen punkissa ja päivät melskataan rantahietikolla.
·Rytöniemi on oivallinen tukikohta, jossa tapaa muita ihmisiä ja voi saunoa. Lapsille tämä on aivan upea ympäristö. Tekemistä riittää, eikä heitä tarvitse vahtia koko ajan kuten yleisissä satamapaikoissa. Näin myös vanhemmat pääsevät lataamaan omia akkujaan, Sari Krüger naurahtaa.
Neljänkymmenen kilometrin matka Imatralta Rytöniemeen taittuu suotuisissa tuulissa runsaassa neljässä tunnissa. Perheen sisäisessä, Elmon ja Epun mittayksikössä se tarkoittaa pyöreästi neljää pyrstötähtimuumia.
·Mutta ei se niin tarkkaa ole, on meillä joskus mennyt matkaan pari päivääkin, isä-Jukka tunnustaa.
Omaa mökkiä perhe ei edes haikaile. Kesät sujuvat mieluiten vesillä.
·Suvussa oleva mökki riittää, tosin siellä käymme oikeastaan vaan talvisin.
Rytöniemessä perhe poikkeaa muutaman kerran kesässä. Erityiskehuja saa paikan hyvä tunnelma.
·Täällä voi halutessaan vetäytyä omiin oloihinsa tai liittyä muiden seuraan. Eilen illalla pistimme pystyyn mölkkykisat, johon kaikki paikalla olleet kolme perhekuntaa osallistuivat. Poikien kanssa käytiin vielä soutelemassa ja mato-ongella. Oikeastaan ainoa mikä täältä puuttuu on polttoaineenmyyntipiste ja ruokakauppa, Jukka Leitsamo veistelee.
Onhan täällä olo myös paljon huolettomampaa kuin omalla mökillä. Siellä olisi joku homma aina kaatumassa päälle. Äiti pääsee nyt helpommalla, Krüger pohtii.
Sopu säilynyt ilman sääntökylttejä
Kulkijan riemuksi Rytöniemessä ei törmää joka puolella väijyvään kylttigalleriaan. Airas kertoo, että älä tee sitä·-listaukset on tarkoituksella jätetty mahdollisimman vähiin. Yhteiselo sujuu ilman niitäkin sopuisasti.
·Onhan meillä toki järjestyssäännöt, mutta joka puolelle levittäytyvät kieltokyltit ja ohjeet vain latistaisivat tunnelmaa. Haluamme pitää homman mahdollisimman yksinkertaisena. Se riittää, että jokainen siivoaa omat jälkensä. Mitään talonmiestä tai isäntääkään emme ole tänne halunneet päsmäröimään.
Myös Leitsamo vakuuttaa, että homma pelaa. Jokainen tiskaa astiansa ja siivoaa jälkensä.
·Paikat ovat olleet aina siistissä kunnossa. Joskus voi toki polulta löytyä joku yksittäinen karkkipaperi, mutta turha sellaisesta on niuhottaa.
Rytöniemessä oleilu ei käy kovin kalliiksi kukkarolle. Yöpyminen päärakennuksessa ja aitassa maksaa viisi euroa. Venepaikasta veloitetaan pari euroa. Majoituspaikan voi varata korkeintaan viikoksi kerrallaan. Airaksen mukaan saunomassa voi kuitenkin pistäytyä vapaasti.
Talo tarjoaa kävijöille lisäksi niin astiat kuin polttopuut.
·No, liinavaatteet ja ruoka pitää sentään tuoda mukanaan. Ja halot joutuu pilkkomaan.
Rytöniemen ylläpidosta vastaa ammattiosaston mökkijaosto. Kunnossapito ja rakennustyöt hoidetaan talkoovoimin. Intoa on tähän asti riittänyt.
·Kevät- ja syystalkoisiin osallistuu yleensä yli parikymmentä ihmistä, joten ei se ihan huonosti ole, Airas miettii.
Metalli 52:ssa on 1 800 jäsentä. Heistä kolmannes on eläkkeellä olevia veteraaneja. Työssäkäyvistä 1 200 jäsenestä noin 250 on naisia.
·Väkeä meillä on Joutsenon ja Parikkalan väliltä. Suurin osa työskentelee Imatra Steelillä, mutta toki jäseniä on myös muista alueen konepajoista ja yrityksistä.
Raivaa tilaa
yhteisöllisyydelle
Hilkka ja Martti Penna asuvat Joutsenon Korvenkylässä.
·Meidän kotimme on maaseudun rauhassa, mutta järvi puuttuu. Omaa kesämökkiä meillä ei ole, joten tänne on mukava tulla. Nyt ollaan kolme päivää, sillä maanantaina pitäisi mennä jo takaisin töihin, isäntä kertoo.
Mitään erityistä ohjelmanumeroa kumpikaan ei Rytöniemeen kaipaa.
·Mato-ongella on sentään käyty. Hieno homma, että tällainen yhteinen virkistyspaikka on olemassa, he kiittelevät.
Airas vakuuttaa, ettei osastolla ole aikomusta luopua vapaa-ajanviettokeitaastaan.
·Tämä on aika ihanteellinen paikka. Rytöniemen avulla voimme myös markkinoida nuorille ay-toimintaa ja tiivistää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sitä ei aina tule ajatelleeksi, mutta yhteisöllisyys on tästä ajasta vähän hukassa.
Tänä viikonvaihteessa Rytöniemessä riittää vilskettä, sillä osaston veteraanipäiville saapuu toista sataa alan miestä ja naista.
·Se meidän suurin tapahtumamme. Savusaunassa on taatusti tunkua, Airas naurahtaa.
TIINA PASANEN
Kuvatekstit
Kapteeni ja perämies. Elmo (vas.) ja Eppu Leitsamolla riittää Rytöniemessä puuhaa. Rannat on nyt tutkittu, seuraavaksi lähdetään kokeilemaan nappaako kala mato-onkeen.
Tunnelman takia. Jukka Leitsamon (vas.) ja Sari Krügerin purjevene ankkuroituu Rytöniemeen muutaman kerran kesässä. Ari Airasta veneilijöiden kiitokset lämmittävät.
Komeasti kalliolla. Hilkka ja Martti Penna viihtyvät norjalaisen talomallin mukaan tehdyssä päärakennuksessa. Omaa kesämökkiä ei ole, joten Rytöniemessä on mukava rentoutua ja ihailla Saimaan hulppeita maisemia.
Rytöniemi
¤·Metallityöväenliiton Imatran ammattiosasto 52 hankki sen 1981 vapaa-ajanviettopaikakseen.
¤·Sijaitsee Saimaan rannalla Kyläniemessä.
¤·Päärakennus, neljä aittaa, savusauna, rantasauna, hyvin varusteltu keittokatos, tukeva betoninen venelaituri, kierrätyspiste, matokompostori sekä ajanmukainen wc-rakennus, jossa vesipiste.
¤·Päärakennuksessa sähkölämmitys. Venelaiturissa sähköpiste.
¤·Vuodessa noin 250 majoitusvuorokautta.
¤·Yöpyminen päärakennuksessa tai aitassa maksaa viisi euroa. Venepaikka kaksi euroa tai vuosimaksu 17 euroa.
¤·Yöpymisvaraukset korkeintaan viikoksi. Saunomassa voi käydä vapaasti.
¤·Erityisesti nuorten perheiden suosiossa.