Suutarinliike tarvitsee menestyäkseen 10 000 asukkaan paikkakunnan

Etelä-Karjalassa maalaiskunnista vain Joutsenossa on suutari. Maakunnassa on rekisterin mukaan seitsemän suutaria.

PÄIVI VENTO

Kari Kalinaisen pikasuutariin astelee asiakas, jolla on yksi tyypillisimmistä kengänkuluttajan ongelmista.

­·Nämä ovat muuten mukavat kengät, mutta korot kopisevat häiritsevästi, asiakas kertoo ja panee tiskille mustat kesäavokkaat. Kalinainen ehdottaa, että hän tekee työn heti ja kengät voisi hakea ihan kohta. Se sopii asiakkaalle, ja tämä poistuu tyytyväisenä muille asioille. Kalinainen ryhtyy vaihtamaan kantalappuja, näin kopina poistetaan.

Kari Kalinaisen suutarinliike sijaitsee Vuoksenniskalla. Imatran toinen suutari löytyy Imatrankoskelta Euro-Marketista.

­·Kolmaskin on yrittänyt, mutta vetäytyi pois. Kahdelle liikkeelle töitä riittää hyvin ja tuntuisi siltä, että asiakkaat ovat jakautuneet niin, että minun asiakkaat ovat pitäjiltä, 17 vuotta suutarin töillä itsensä elättänyt Kari Kalinainen juttelee.

Kalinainen kertoo, että hänellä työt lisääntyivät heti, kun hän siirtyi pois saman kadun varrella sijaitsevasta S-Marketista.

­·Nyt kun on oma liike, on saanut hyvän tekstin tuohon ikkunaan. Aikaisemmin ihmisten piti tietää valmiiksi, että missä se suutari on. Minulla on käynyt esimerkiksi parikkalalaisia asiakkaita, jotka ovat kaukoliikenteen linja-autosta ohi ajaessaan bonganneet ”pikasuutarin” tuosta ikkunasta.

Työtilanne on

vakiintunut

Suutariliikkeiden liiton puheenjohtaja, kuusankoskelainen suutariyrittäjä Pertti Lönnqvist kertoo maassamme olevat 350 suutarinliikettä.

­·Sanoisin, että tällä suutarimäärällä kengät tulevat korjatuksi.

Nykyään suutareita on harvoin alle 10 000 asukkaan paikkakunnilla. Liikkeen pyörittämisen kannattavuusraja liikkuu tuossa 10 000-­15 000 asukkaan välillä. Etelä-Karjalassa tämä tarkoittaa teoriassa ja käytännössä sitä, että Imatran kahden suutarin lisäksi Lönnqvist löytää rekisteristään neljä suutaria Lappeenrannasta ja yhden Joutsenosta. Esimerkiksi Kouvolassa on myös neljä suutaria.

Suutarit työskentelevät joko omissa liiketiloissaan tai isojen markettien vuokratiloissa.

Pertti Lönnqvist kertoo avainten valmistamisen siirtyneen nykyään lähes kokonaan suutarinliikkeiden sivutuloksi. Kilpikaiverrus on myös yleisesti suutareiden työnä.

­·Mitä pienemmällä paikkakunnalla toimitaan, sitä monipuolisempia palveluja on pystyttävä tarjoamaan.

Myös Kari Kalinaisen liikkeen seinää koristaa iso avaintaulu.

­·Liikevaihdosta suurin osa on sentään tulee kenkien korjaamisesta, mutta avainten valmistus on heti perässä. Sitten on laukkujen hihnojen korjaamisia, vetoketjujen vaihtoa ja nahkaan sekä kenkiin liittyvää tarvikemyyntiä, Kalinainen luettelee.

Kalinainen ja Lönnqvist ovat molemmat panneet merkille sen, että nyt jälleen on suuntauksena ostaa parempia, nahkaisia kenkiä, joita myös kannattaa korjauttaa.

­·Uskoisin, että suutareiden määrä vakiintuu tähän, ehkä jopa lisääntyy. Tässä tasossa on kestetty jo 15 vuotta. Vakiintuminen tapahtui, kun pahin halpatuontikausi meni ohitse, Lönnqvist arvioi. Muutaman vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna havaittavissa on myös selvää ammattikunnan keski-iän alenemista, jopa 45 vuoteen.

Asiakkaat yli

30-vuotiaita

Kari Kalinainen nostaa esiin sen, että asiakaskunta on yli 30-vuotiasta. Nuorisokenkää on korjattavana erittäin harvoin, edes vanhempien tuomana.

­·Jos sellaiset tuodaan tänne, ne on yleensä tosi rikki, eli ei ole välitetty kengän kunnosta. Toisaalta minusta tuntuu, että nuoriso ostattaa jatkuvasti itselleen uutta kenkää eikä halua korjattua.

Hellepäivät ovat olleet suutarilla hiljaiseloa.

­·Ei näillä keleillä ihmisille paljoa tule kengät mieleen, mitä nyt muoviset rantasandaalit, Kalinainen hymähtää.

Ensilumen aika on aina vilkkainta kaupankäyntiaikaa.

­·Ihmiset kaivavat talvikengät varastoistaan ja haluavat pitävämpää pohjaa ja uutta kantalappua, vetoketjutkin voivat olla epäkunnossa.

III

Suomessa suutariksi voi opiskella Kankaanpään ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa. Jalkinealan peruskoulutusta järjestetään työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Perustutkinnon jälkeen voi suorittaa suutarin ammattitutkinnon ja sen jälkeen suurmestarin erikoisammattitutkinnon. Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena.

PÄIVI VENTO

Kuvatekstit

Omat toimitilat. Kari Kalinainen on korjannut kenkiä kolmisen vuotta omissa toimitiloissa. Siirtyminen pois marketista osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi.

Vanha palvelija. Ei mene päivää, etteikö edes kerran tätä vanhaa Singeriä tarvittaisi. Tyyppinumeron mukaan varaosamyyjä ehdotti sen iäksi noin sata vuotta.

Kantalappuremontti. Monta kertaa kengän vika on pohjassa, korot kopisevat tai pohja on liian liukas. Suutari korjaa epäkohdat nopeasti.

Kirjoittaja:
Päivi Vento