HANNA TOIVONEN
Taistelu työvoimasta tiivistyy hoitoalallakin suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. ·Hoitoalalle haluttaisiin tietysti laadukkaita, päteviä, uraan sitoutuneita ihmisiä. Työvoima niukkenee ja palvelujen tarve kasvaa, totesi Husin johtava ylihoitaja Riitta Meretoja Terveydenhuollon kesäseminaarissa Lappeenrannassa tiistaina. Tutkimusten mukaan työvoiman vähetessä ja kilpailun kovetessa tietyt ”magneettiorganisaatiot” vetävät pätevää hoitohenkilöstöä, kertoo Meretoja. Ammatillisesti tällaisissa hoitoalan organisaatioissa hoitajilla on kyky luoda ja ylläpitää terapeuttisia hoitaja-potilassuhteita, työ on itsenäistä ja yhteistyösuhteet lääkärikunnan kanssa ovat hyvät. Myös johtaminen niissä työpaikoissa, jotka työvoimapulan aikana vetivät väkeä oli vuorovaikutteista, visionääristä ja näkyvää. Hoitoalan täytyy pystyä sisällöllisesti rikastuttamaan ja kehittämään ammatillisia uramahdollisuuksia. Hoitajille ei ole ollut tarjolla paljon mahdollisuuksia edetä urallaan, jos on halunnut pitää hoitotyöstä kiinni. Uralla eteneminen on merkinnyt hallinnollisiin ja koulutustehtäviin siirtymistä. Hierarkkisen uran rinnalle kehitetään nyt asiantuntijuus-uraa. Täydennyskoulutus on myös tärkeää sairaanhoitajien työmotivaatiossa ja kehittymisessä.
Meretojan mukaan hoitoalalla ei ole varaa menettää osaavia ihmisiä.
·Jokaisen pätevän, kokeneen työntekijän lähtö on aivovientiä ja resurssihukka.
Etelä-Karjalassa
opiskelijat sijaisina
Etelä-Karjalan keskussairaalasta jää vanhuuseläkkeelle vuoteen 2010 mennessä 145 ammattikorkean tason hoitoalan työntekijää. Lisäksi on kymmenen kunnan terveyskeskusten henkilöstö, josta eläkkeelle jää vastaava määrä, muistuttaa hallintoylihoitaja Liisa Westerstråhlen. Määrä on hänen mukaansa valtava.
·Työvoimapulahan tulee, hän toteaa. Erityisesti hänen mielestään tilanne on hälyttävä, kun lukua vertaa Etelä-Karjalan ammattikorkeasta valmistuvien määrään. Westerstråhlen mukaan reagoida pitää nyt eikä viiden vuoden päästä. Tuleva työvoimapula näkyy siinä, että heinäkuussa sijaisia oli jo vaikea saada. ·Pitkästä aikaa on käytetty opiskelijoita sijaisuuksissa. Se on selkeä linjanmuutos tälle kesälle ja etukäteen suunniteltu. Se kertoo jotain. Myös avoimiin sairaanhoitajan virkoihin hakevien määrä on romahtanut, Westerstråhle sanoo.
Keskussairaalassa vaihtuvuus on todella pientä, keskimääräinen työskentelyaika on 20,1 vuotta. Westerstråhlen mukaan sairaalassa on tiedostettu, että kilpailu työvoiman saannissa ja siitä kiinni pitämisessä kasvaa. Vuoden loppuun mennessä valmistuu rekrytointisopimus, jolla houkutellaan työntekijöitä ja täydennyskoulutukseen on haluttu tarjota. ·Mietimme eri asioita, joilla pystymme pitämään henkilökunnan niin ammattitaitoisena kuin pystyy. Rahan lisäksi Westerstråhle pitää työntekijöiden pysyvyyden kannalta tärkeinä mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhön, työilmapiiriä ja johtajan roolia. Esimiehiä on Etelä-Karjalan keskussairaalassa koulutettu 15 kuukauden ja parin vuoden kursseilla.
Hakijoita hoitoalalle
riittää
Etelä-Karjalan ammattikorkeakouluun on riittänyt aina sairaanhoitoalan hakijoita karsittavaksi asti, kertoo hoitotyön koulutusohjelman johtaja Mervi Patosuo. Tämän kevään yhteishaussa ensisijaisia hakijoita oli 99 ja aloituspaikkoja 32, viime syksynä hakijoita oli 92 ja aloituspaikkoja 18. Vaikka koulutusohjelmia on sosiaali- ja terveysalalle tullut lisää, aloituspaikat eivät ole lisääntyneet, joten sairaanhoitajia ei voida kouluttaa enempää.
·Lisäpaikkoja on anottu opetusministeriöltä, mutta niitä ei ole saatu.
Etelä-Karjalan ammattikorkeakouluun ei otettu lainkaan sisään opiskelijoita sairaanhoitajakoulutukseen vuonna 2000. Syinä olivat aloituspaikkojen menettäminen tekniikalla ja senaikainen sairaanhoitajien työttömyys. Sen vuoksi sairaanhoitajia ei valmistunut lainkaan tänä keväänä ja ensi jouluna. Viime vuonna valmistui täydennyskoulutus- ja nuorisolinjoilta yhteensä 69 ja edellisvuonna 88. Luku vaihtelee paljon vuosittain ja nämä ryhmät ovat aloittaneet 90-luvun lopulla, jolloin aloituspaikkoja Patosuon mukaan oli enemmän. Patosuon mukaan kouluttajan tuntuma on, että tuleva työvoimapula alkaa kohta näkyä Etelä-Suomen lisäksi Etelä-Karjalassa. Uutena ja kielivänä piirteenä hänkin mainitsee, että opiskelijat tekevät opintojen ohessa sijaisuuksia ja keikkatöitä.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Tiedonsiirtoa. Husin johtavan ylihoitajan Riitta Meretojan mukaan eläkkeelle jäävien hoitajien kokemus pitäisi pystyä siirtämään seuraaville sukupolville.