HEIKKI SOPANEN
Suomessa on tällä hetkellä kolme kansallista kaupunkipuistoa, joiden perustamiselle on haettu ja saatu lupa ympäristöministeriöltä. Ensimmäinen puisto perustettiin 2001 Hämeenlinnaan ja seuraavat kaksi viime vuonna Poriin ja Heinolaan. Ympäristöministeriön ylitarkastaja Jukka-Pekka Flander sanoo, että Suomeen mahtuu hyvin kymmenkunta uuden maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemää, kansallista kaupunkipuistoa.
Flanderin mielestä Lappeenrannalla on hyvät edellytykset päästä mukaan tuolle kymmenen listalle.
·Kansallista kaupunkipuistoa ajatellen Lappeenrannassa on monta positiivista asiaa, jos siellä vain löytyy kiinnostusta hankkeeseen. Sen historiallinen rooli ja tausta on hyvin samanlainen kuin Hämeenlinnalla.
Flander vakuuttaa, että kaupunkipuistostatuksen hakeminen ministeriöltä ei tarkoita sitoutumista suuriin rahallisiin panostuksiin.
·Kaupunkipuistostatus ei vaadi rahaa vaan kaupunki itse harkitsee, paljonko panostaa. Koska se on konkreettinen hanke ja suuri maankäytöllinen ratkaisu, se lisää mahdollisuuksia erilaisiin projekteihin ja EU-rahaan. Näin on ainakin käynyt Hämeenlinnassa sekä Porissa enkä epäile, etteikö Lappeenrantakin saisi EU-rahaa.
Hämeenlinnan teknisen viraston yleiskaavoittaja Jaakko Välimaa oli voimakkaasti mukana Hämeenlinnan kaupunkipuiston perustamisessa. Välimaa vahvistaa Flanderin väitteen, että puistoa ei perustettu rahalla.
·Emme alunperinkään ajatelleet, että siitä syntyisi ylimääräisiä kustannuksia. Ainoat ylimääräiset kustannukset tulivat virkamiestyönä tehdystä suunnittelutyöstä, Välimaa sanoo.
Myös Porin kaupunkipuiston perustamisen ainoat kustannukset ovat olleet suunnittelukustannuksia.
Flanderin mukaan Lappeenrannan kaupungilta tarvitaan nyt vain periaatepäätös, että selvitetään kansallisen kaupunkipuiston perustamismahdollisuudet. Tällaisen periaatepäätöksen on jo tehnyt moni kaupunki. Mahdollisen hakemuksen tekemisen aika on selvityksen jälkeen.
Kaavakokonaisuus
on lähes valmis
Ylitarkastaja Flander kertoo, että kaupungin oma kaavatyö luo pohjan kansalliselle kaupunkipuistolle. Lappeenrannassa kaupunkipuiston edellyttämä kaavallinen kokonaisuus on hänen mielestään jo lähes olemassa.
·Suojelurakennuskokonaisuudet, kaupunkiluonnon elementit ja viherrakentamisen elementit ovat jo kohtuullisen hyviä. Minun käsittääkseni kaavakokonaisuus saadaan kuntoon melko pienillä tarkennuksilla ja joidenkin ristiriitaisuuksien poistamisella. Mitään erillistä kaavaa ei tarvitse tehdä.
Flanderin mielestä Lappeenrannalla on mahdollisuus päästä myös Unescon kulttuuriperintöluetteloon. Ministeriön pyrkimyksenä on saada Saimaan saariston historiallinen vesitie mukaan kulttuuriperintöluettelon kulttuurimaisemakategoriaan. Flanderin mielestä Lappeenranta muodostaa tärkeän elementin tuosta vesitiestä tervahöyrykulttuureineen ja Saimaan kanavineen.
·Savonlinnan tapaan Lappeenranta on myös tärkeä osa Saimaan alueen linnoitushistoriaa, Flander sanoo.
Hyvin monille kaupungeille täytyy Flanderin mukaan sanoa suoraan, ettei niillä ole edellytyksiä kansallisen kaupunkipuiston saamiselle. Lappeenrannassa tilanne on päinvastoin.
·Lappeenrannalla on hyvät edellytykset kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle. Toivon, että kaupunki ainakin selvittää asian kunnolla.
Kaavoittaja on
aina varppeillaan
Hämeenlinnan teknisen viraston yleiskaavoittaja Jaakko Välimaa sanoo, että kaavoittaja on tällaisissa asioissa yleensä vastahangassa.
·Taustalla on pelko, että jotkut alueet menetetään tulevalta muulta maankäytöltä. Meillä Hämeenlinnassa kaupunkipuistoalueesta osa on asemakaavoitettu, ja alueessa on mukana myös asunto-osakeyhtiöitä ja muita yksityisiä maanomistajia. Puisto syntyi kaupungin omasta aloitteesta ja vahvasta halusta, ja siihen myöhemmin tehtyihin panostuksiin ollaan hyvin tyytyväisiä.
Lappeenrannassa tekninen lautakunta on sitä mieltä, että kansallisen kaupunkipuiston statusta ei pidä lähteä anomaan ministeriöltä. Perusteluna on pelko ylimääräisestä rahanmenosta tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Lautakunta esittää, että kaupunki kehittää omaa kaupunkipuistoa yli kymmenen vuoden takaisen rantojen kehittämissuunnitelman pohjalta, kunhan pahoin vesittynyttä ohjelmaa tarkistetaan ja täydennetään.
Teknisen toimialan johtaja Ensio Koikkalainen on sitä mieltä, että statuksen saaminen edellyttää rahallista panostamista.
·Jos ympäristöministeriö hyväksyy kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman, suunnitelma määrittää kustannustason. Lappeenrannassa se tarkoittaisi esimerkiksi kunnollisen rantaraitin rakentamista Linnoituksesta Skinnarilaan eli nykyistä enemmän taloudellista satsausta. Lisäksi esitetty kaupunkipuistoalue on repaleinen eikä ole varmaa, että sitä hyväksyttäisiin ministeriössä.
Lappeenrannan kaupunginhallitus miettii kaupunkipuiston kohtaloa ainakin vielä viikon, sillä huomisella esityslistalla puistoasia ei ole.
ES-ARKISTO/MIKA STRANDÉN
Kuvateksti
Miksei Lappeenrantaankin. Lappeenrannalla on hyvin omaperäinen historia, josta Linnoitus on tärkeä osa. Niinpä kaupunki sopisi ympäristöministeriön ylitarkastajan mielestä hyvin kansallisen kaupunkipuiston kotipaikaksi.