ANNE KOTIHARJU
Joka viides päivähoidossa oleva lapsi tarvitsisi Lappeenrannassa tehdyn
selvityksen mukaan erityistä tukea. Varsinaisen erityislapsen ”diagnoosin”
on saanut kuitenkin vain 125 eli kuusi prosenttia päivähoitolapsista.
Erityisen tuen piirin ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko. Näiden
lasten tilannetta ei ole resurssien puutteen vuoksi selvitetty tai
selvittely viivästyy. Arvion mukaan palveluihin tyrkyllä olevia on nyt 193
eli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 1997.
Päivähoitoväki kuvaa tätä joukkoa ja ilmiötä ”huolen harmaaksi vyöhykkeeksi”.
·On iso joukko lapsia, joiden tuen tarve kyllä havaitaan päiväkodin
arjessa, mutta heidän kanssaan ei pystytä käynnistämään suunnitelmallisia
tukitoimia. Auttamistyö vaatii asenteen lisäksi taidollisia valmiuksia.
Päivähoidon kiireinen arki ei tarjoa auttamiseen välttämättä riittävästi
mahdollisuuksia. Erityistyöntekijäresurssitkaan eivät riitä, kuvailee
erityislapsiin keskittynyt päivähoidon kiertävä psykologi Maire Hirsilä.
Varsinaisten erityislasten määrä ei juuri vaihtele, vaan pysyy 125:n
paikkeilla. Syy on se, että käytettävissä olevat resurssit eivät riitä
ryhmän suurentamiseen. Päivähoitopalvelujen johtajan Eila Äikkään mukaan
Lappeenrannan erityislasten runsaan kuuden prosentin osuus vastaa
valtakunnallista tasoa.
Henkilökohtaisten
avustajien määrä puolittui
Päivähoidon kiertävinä erityistyöntekijöinä toimii yksi psykologi,
puheterapeutti sekä erityisopettaja.
Sosiaali- ja terveystoimen ensi vuoden budjettiesityksessä ehdotetaan
erityistyöntekijöiden määrän lisäämistä. Äikäs kuitenkin epäilee
suunnitelmien onnistumista.
·Pitää toivoa, että jollain konstilla saataisiin parannusta. Tämä meidän
pieni erityispäivähoidon koneisto ei pysty nykyistä enempää lapsia
käsittelemään. Paljon jää ulkopuolelle sellaisia lapsia, joiden
tilanteeseen olisi hyvä puuttua jo tässä varhaisessa vaiheessa.
Sen lisäksi, että erityistyöntekijöitä on vähän, on erityislasten avustajia
vähennetty rajusti.
Avustajan saa nykyään entistä tiukempien kriteerien perusteella. Entisten
30 avustajan sijaan avustajia on nyt 17 lapsella.
Kun avustajia ei ole, muun henkilökunnan työpaineet lisääntyvät ja
kuntoutuksen tavoitteista on tingittävä.
·Olisi tärkeää saada päivähoitoon koulupuolen tavoin vakituisia avustajia,
sanoo Hirsilä.
Vanhemmuuden ongelmat ja perheen kriisit näkyvät
Hirsilä korostaa päivähoidon arjen sujumista.
·Ratkaisevaa on se lähityöntekijöiden osuus. Lapsiryhmien olisi oltava
riittävän pieniä. Jos päiväkodissa pysyy vakituinen väki eikä ole
poissaoloja, selvitään paremmin. Nyt vielä sijaisissa säästetään
Hirsilä toteaa, että neurologiset ongelmat, puheen ja kielen kehityksen
vaikeudet on helpompi viedä selvittelyssä eteenpäin. Sen sijaan puuttuminen
vaikeutuu, kun siirrytään sosiaalisten ongelmien puolelle.
·Kun on kysymys lapsen käyttäytymishäiriöistä tai tunne-elämän
vaikeuksista ja jos siihen vielä kytkeytyy perheen kriisejä ja vanhemmuuden
ongelmia, on lähestyminen paljon hankalampaa. Päiväkodeissa ei varmasti
näitä asioitakaan vältellä, mutta se etenemisprosessi on mutkikkaampi.
Hirsilä kehuu päivähoitoväkeä erityisen venymiskykyiseksi ja työhön
sitoutuneeksi joukoksi.
·Kun sitten tavoitteista joutuu tinkimään ja yksilöllisyydestä joustamaan,
uhkaa siinä jossain vaiheessa ehkä työntekijän uupumus.
Lähteenä käytetty myös Erityispäivähoidon toimintakertomusta
1.8.2002-31.7.2003
Erityislapset
¤·Varsinaisiksi erityislapsiksi lasketaan lapset, joiden kanssa on
työskennelty erityispäivähoidon tavoittein ja menetelmin (125 lasta).
Tavallisimmat kehitysongelmat ovat sosioemotionaaliset sopeutumisongelmat
(21), neurologisen kehityksen erityisvaikeudet esim, kielen kehitys (32),
psykomotorisen kehityksen tasainen viivästyminen tai kypsymättömyys (22),
kehitysvammaisuus (11) ja pitkäaikaiset sairaudet (11).
¤·Lisäksi päivähoidossa on sellaisia lapsia, joita ei ole määritelty
erityislapsiksi, mutta jotka ovat voineet sijoittua päivähoitoon
kasvatuksellisin tai sosiaalisin perustein tai joiden tuen tarve on
havaittu työskentelyssä lasten kanssa (193 lasta). tämän ryhmän ongelmat
liittyvät mm. vanhemmuuteen lähinnä mielenterveys- ja alkoholiongelmin
(22), perheen vaikeaan kriisitilanteeseen esimerkiksi avioerokriisiin,
kuolemantapaukseen tai perheväkivaltaan (40) sekä muuten vanhemmuuteen
(42). Lisäksi tarkemmin selvittämättömien kehitysongelmien ryhmässä oli 89
lasta.
¤·Kulttuuristen ja kielellisten syiden (esimerkiksi maahanmuuttajat) takia
erityistä tukea tarvitsevia lapsia on 82.
¤·Varsinaisista erityislapsista
35 on sijoitettu seitsemään päiväkotien integroituun erityisryhmään, viisi
kuhunkin tavallisten lasten joukkoon. Loput erityislapsista on sijoitettu
tavallisiin päivähoidon lapsiryhmiin. Tässä tapauksessa erityislapsi
saatetaan sijoittaa kahden lapsen paikalle, jos kriteerit täyttyvät. 16
erityislapsella on henkilökohtainen avustaja.
Lähde: Erityispäivähoidon toimintakertomus, sosiaali- ja terveysvirasto