HELENA SIPAKKO
Suomenniemen koululaiset saavat tämän lukuvuoden aikana kuulla mitä
miettivät skotlantilaiset, espanjalaiset, italialaiset ja tanskalaiset
lapset vedestä. Kaikille vesi on tärkeä asia, mutta joka maassa sitä ei ole
yhtä hyvin saatavissa.
·Suomalaisille ja skotlantilaiselle vesipula ei merkitse samaa kuin
espanjalaisille, toteaa koulunjohtaja Markku Kukkonen.
Suomenniemellä on vieraita Comenius-hankkeessa mukana olevista kouluista.
Tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja ymmärrystä eri maissa asuvien välillä.
Tanskalainen Minna Bojsen on hyvin innostunut asiasta ja uskoo lasten
oppivan paljon, kun yhteyttä pidetään luokittain monen eri maan kouluun.
Hän aikoo opettaa omille oppilailleen suomalaisia lauluja sekä sanontoja.
·Hyvää päivää he ainakin oppivat sanomaan, lupaa Bojsen.
Tungelund skolen on yhteistyökumppaneista suurin, noin 400 oppilaan koulu.
Suomenniemeläiset ovat pienin, nyt oppilaita on 49.
Italialainen Mariagrazia Brancaleone kiinnitti huomiota siihen, että
samalla luokalla on eri ikäisiä oppilaita. Hänestä tämä on opettajille
haaste. Toisaalta pienessä koulussa on turvallista, ja kaikki tuntevat
toisensa.
·Vanhempien kanssa on varmasti monenlaista yhteydenpitoa, mikä ei isossa
koulussa ole mahdollista, miettii Brancaleone.
Eurooppaa tutuksi
toisessa projektissa
Suomenniemeläiset ovat jo toista kertaa Comenius-projektissa.
”Eurooppalaisen sateenkaaren” alle he sijoittuivat vuosina 1999-2001.
Mukana oli kreikkalainen, ruotsalainen ja englantilainen koulu.
Ranskalainen aloitti, mutta keskeytti vuoden päästä.
Nyt teemana on eurooppalaisten kulttuurien ja elämäntapojen kunnioittaminen.
Yhteistyö alkoi viime lukuvuonna, jolloin kouluissa tehtiin esityksiä
oppilaiden lähipiiristä, kotia ja asumista esitellen.
Tämä kouluvuosi menee veden ympärillä, ja seuraavana vuorossa ovat metsät.
·Se onkin Suomenniemellä mieluinen aihe, toteaa Kukkonen.
Kortteja ja kirjeitä uusille kavereille
Kolmannen ja neljännen luokan oppilaita opettava Leena Halinen sanoo työtä
mielenkiintoiseksi ja haastavaksi. Etukäteen on mietittävä tarkoin, miten
aihetta valmistelee. Kertomuksia ja piirustuksia on lähetetty toisille
kouluille ja sieltä saatuja tutkittu tarkoin. Joulukortteja lähtee iso kasa
maailmalle.
Kuukausittain seurataan tarkoin toisten säätilaa. Kun Suomenniemellä on
paukkunut pakkaset, Espanjassa sää on ollut mitä lämpimin.
·Opettajat auttavat viestien kirjoittamisessa, pieniä tervehdyksiä
opetellaan yhdessä.
Halinen on suomenniemeläinen paluumuuttaja ja toista vuotta koulussa. Hän
sanoo olevansa aika arka matkustelemaan yksin, mutta yhteistyöhanke antaisi
siihen hyvän mahdollisuuden.
Kuudesluokkalainen Iida Hujala on innostunut asiasta. Hän harmittelee, kun
ensi vuonna ei enää pääse mukaan, sillä suomenniemeläiset jatkavat
Savitaipaleelle seitsemännelle luokalle.
Hän on saanut kaksi kirjekaveria Ruotsista ja yhden Italiasta. Joskus
ajatuksia on vaihdettu sähköpostilla.
·Ulkomaat kiinnostavat ja voisin lähteä vaikka vaihto-oppilaaksi, kertoo Iida.
HELENA SIPAKKO
Kuvatekstit
Kuvia mielialoista. Kolmas- ja neljäsluokkalaiset piirsivät maanantaina
sekä iloisen että surullisen kasvokuvan. Laura Vauhkonen keskittyi
aiheeseen tosissaan.
Terveiset perille. Minna Bojsen näyttää Markku Kukkoselle oppilaiden
piirustuksia, jotka hän toi tullessaan suomenniemeläisille.