Categories
Artikkelit

Viipurin-matkojen väheneminen heijastui maakunnan matkailukesään

Hotellien käyttöaste oli kuitenkin maan keskiarvoa parempi.

ANTTI O. ARPONEN

Viipurin-risteilyjen selkeä väheneminen näkyy kesän matkailutilastoissa.

Parhaina kesinä Lappeenrannasta Viipuriin matkusti laivalla jopa 35 000

turistia, tänä vuonna vain vajaat 8 000.

Viisumijärjestelyjen takia Viipurin-matkojen hinnat nousivat niin

korkeiksi, että edellisten kesien lukuja ei päästy lähellekään. Kohtalainen

määrä suomalaisia ja ulkomaalaisia turisteja ilmeisesti jätti kokonaan

tulematta Lappeenrantaan.

Hotellien käyttöasteissa oli kesällä nousua edelliseen vuoteen, mutta

hurraata ei huudeta hotelleissakaan.

­·Heinäkuussa Hotelli Lappeen käyttöaste oli alle 70, siinä on viitisen

prosenttia vähennystä edelliseen vuoteen. Elokuussakin jäimme alle 70:n,

siinä ei ole suurta heittoa edelliseen kesään. Kesäkuussa käyttöaste oli

lähes 80, kiitos juhannuksena järjestetyn yleisurheilun Eurooppa cupin,

sanoo toimialajohtaja Pertti Timonen Etelä-Karjalan Osuuskaupasta.

Kesäkuussa reilu

nousu aikaisempaan

Kesäkuussa Lappeessa oli lähes ennätysmäärä yöpyjiä ja se nosti

Lappeenrannan kaikkien hotellien yhteisen käyttöasteen kesäkuussa 67,6:een.

Siinä nousua edelliseen vuoteen oli 13,6. Koko Etelä-Karjalassa käyttöaste

31 hotellissa oli 58,4, nousua 8,7.

­·Scandic Hotel Patriassa kesä-heinäkuun käyttöaste oli 72-­75, mikä

kesäkuun osalta on selvästi huonompi kuin 2002. Imatran Valtionhotellissa

heinäkuun käyttöaste oli vain 63,9, laskee johtaja Tomi Saarelainen.

Hotellinjohtajana Etelä-Karjalassa seitsemän vuotta työskennellyt

Saarelainen sanoo, että tämä kesä oli tältä ajalta huonoin. Hänkin

harmittelee Viipurin-risteilyjen romahtamista.

Imatran seitsemässä hotellissa heinäkuun keskimääräinen käyttöaste oli

62,3, Lappeenrannan yhdeksässä hotellissa sama 62,3 ja koko Etelä-Karjalan

keskiarvo vain 56,7.

Pienten hotellien pienet käyttöasteet laskevat maakunnan keskiarvoja.

”Ponnistelun paikka

koko elinkeinolle”

­·Ponnistelun paikka tämä on koko elinkeinolle. Itä-Suomi ei ollut tänä

kesänä muodissa, harmittelee Saarelainen.

Valtakunnallisesti Etelä-Karjalan hotelleilla ei mennyt huonosti.

Kesäkuussa koko maan 763 hotellin keskimääräinen käyttöaste oli 52,1, missä

oli laskua edelliseen vuoteen 0,2 prosenttia. Etelä-Karjalan luvut olivat

58,4 ja nousua 8,7 prosenttia.

Heinäkuussa maan keskiarvo oli 52,0, pudotusta 2,7 prosenttia.

Etelä-Karjalassa käyttöaste oli 56,7 ja siinä laskua edelliseen vuoteen

vain 1,2 prosenttia.

Tilastokeskuksen tilastot elokuulta eivät ole vielä valmistuneet.

Lappeenrannan seudun elinkeino ja matkailu Oy (Selma) tilastoi

Lappeenrannan nähtävyyksien kävijämäärät. Eniten kävijöitä oli

Ortodoksisessa kirkossa (17 350), mutta siinäkin oli vähennystä edelliseen

kesään 26,3 prosenttia.

Museot säilyttivät

kävijämääränsä

Taidemuseossa (8 993) kävi hiukan tavallista vähemmän ja Etelä-Karjalan

museossa (6 528) hieman tavallista enemmän turisteja.

Selma tilastoi myös turistien opastukset Lappeenrannassa kesäkuukausina.

Tilattuja opastuksia oli touko-elokuussa 145. Siinä on kasvua edelliseen

vuoteen 31,8 prosenttia. Suomen ja ruotsin lisäksi tarvittiin opastusta

englanniksi, saksaksi, venäjäksi ja espanjaksi.

Lappeenrannan kaupungin matkailutoimistossa ja infopisteissä oli

kesä-elokuussa 11 080 kävijää, mikä on 22,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna

2002. Suomalaisten turistien osuus väheni 18,3 prosenttia ja ulkomaalaisten

peräti 32,6 prosenttia.

Viipurin-risteilyjen kävijämäärät romahtivat, mutta tavallisilla

Saimaa-risteilyillä päästiin lähes edellisen vuoden lukuihin.

­·Saimaalla ja lähivesillä risteili meidän aluksillamme hieman vajaa 16 000

turistia, se on vajaat 10 prosenttia vähemmän kuin edellisenä kesänä.

Kehnon alkukesän sään takia jäätiin jälkeen tavoitteesta, eikä sitä pysty

enää loppukesällä ottamaan kiinni, sanoo Reijo Solehmainen Karelia Linesista.

SEPPO RAUTIOVAARA

Kuvateksti

Pientä vähennystä. Laivaristeilyillä Saimaalla oli menneenä kesänä hieman

vähemmän matkailijoita kuin aiemmin.

Kirjoittaja:
Antti O. Arponen