URPO LAANINEN
Etelä-Karjalan keskussairaala tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut valtakunnallisesti edulliseen hintaan. Sairaanhoitopiirin valtuutetut olivat keskiviikkona tyytyväisiä tuoreisiin tilastoihin ja myös erikoissairaanhoidon ensi vuoden 87 miljoonan budjettiin, vaikka jäsenkuntien oma kireä talous huolestutti.
Sairaanhoitopiirin ensi vuoden menot nousevat 6,2 prosentilla, mitä pidettiin kuitenkin maltillisena.
·Vuodet käy yhä vaikeammiksi, kun seuraa kuntien taloudenpitoa. Se ei voi olla vaikuttamatta sairaanhoitopiirin talouteen, valtuuston puheenjohtaja Antti Kaarna (kesk.) totesi.
Lisäksi kansallinen terveysprojekti tulee Kaarnan mukaan yllättävän nopeasti vastaan, runsaan vuoden päästä 2005, eikä se ainakaan laske erikoissairaanhoidon kustannuksia.
Valtuutettu Kaarina Muhli (sd.) Imatralta totesi, että peruskunnissa sairaanhoitopiiri on koettu jopa maksuautomaatiksi, mutta oman kunnan toimenpiteillä jonoja on päästy purkamaan, kuten Imatralla.
Muhli kaipasi entistä enemmän keskusteluja ja vuorovaikutusta sairaanhoitopiirin ja jäsenkuntien kanssa, kun kuntien talous kiristyy. Samaa toivoi Leena Saramies (sit.) Savitaipaleelta.
·6,2 prosentin nousu menoissa tarkoittaa kuitenkin sitä, että yhä isompi osa kuntien budjeteista menee erikoissairaanhoitoon, Saramies totesi.
Markku Jäppinen (kesk.) Rautjärveltä piti budjetissa hyvänä, että päiväkirurgiaa laajennetaan ja osastosaneeraukset saadaan loppuun. Lisäksi sairaanhoitopiirin omaa toimintaa on voitu lisätä ja ostopalveluja vähentää. Kotiutusjonot ovat lyhentyneet.
Imatralainen Tomi Hotanen (kok.) oli tyytyväinen, että sairaalan laitteisiin on satsattu ja peruskorjaukset ovat edenneet. Hänen mielestään on myös hyvä, että jäsenkunnilta ei peritä maksuosuutta investointeihin.
Valtuutettu Seija Hasunen (myö) Lappeenrannasta totesi, kuinka Lappeenrannan maksut ovat kasvaneet kymmenellä miljoonalla eurolla kolmen vuoden aikana.
·Potilaiden näkökulmasta ei ole kuitenkaan tapahtunut parannusta, heitä makuutetaan edelleen käytävillä ja hoitojonot ovat pitkät. Lääkäreitä ja hoitajia on edelleen liian vähän, Hasunen moitti.
Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Ilpo Hakula (kok.) Lappeenrannasta piti tärkeänä investointeja, jotta keskussairaalan tilat pysyvät kunnossa.
Laiteinvestoinneissa hän näki paradoksin. Keskussairaalan lähes kaikki laitteet uusittiin noin kymmenen vuota sitten, ja sama on tehtävä uudelleen, jotta potilaat voidaan hoitaa mahdollisimman nykyaikaisin keinoin.
Hakula piti Lappeenrannan ja Imatran kaupungin rajusti arvostelemia sakkomaksuja oikeaan osuneina, koska niillä on saatu hoidon porrastus kuntoon. Sairaanhoitopiiri perii myös ensi vuonna jatkohoitoa odottavista potilaista kaksinkertaisen maksun neljännestä hoitopäivästä alkaen.
Jonot jatkohoitoon
ovat lyhentyneet
Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Ritva Kauppinen kertoi, että terveyskeskukset ovat omilla toimenpiteillään saaneet potilaita oikeaan hoitopaikkaan, ja jonot jatkohoitoon ovat vähentyneet.
·Marraskuun puolivälin jälkeen meillä ei ole ollut pitkittyneitä hoitoja, Kauppinen kertoi.
Ensiksi Lappeenranta sai asiansa kuntoon, ja syksyllä myös Imatra. Kaupungit ovat maksaneet tältä vuodelta isoja sakkomaksuja.
Ritva Kauppisen mukaan keskussairaalassa on normaalisti riittävästi sairaansijoja, mutta aina on piikkejä ja ruuhkatilanteita.
·Ensimmäinen influenssa-aalto on jo tuntunut. Tällä viikolla potilaita on ollut ylipaikoilla, mutta tänä aamuna ei ketään. Tilanne vaihtelee päivittäin.
Rauhan tyhjät tilat
peruskuntien käsissä
Sairaanhoitopiirin varavaltuutettu Pentti Belinskij (kok.) Joutsenosta ihmetteli jälleen kerran, että Lappeenranta ja Imatra maksavat sakkomaksuja, kun hoidon porrastus ei toimi, mutta Rauhassa olisi valmiina tyhjiä osastoja.
Jäsenkunnat maksavat ensi vuonna Rauhan ja Tiurun tyhjien tilojen sähköstä ja lämmityksestä yli miljoona euroa.
Hallituksen puheenjohtajan Ilpo Hakulan mielestä Rauhan käyttö on peruskuntien käsissä. Sairaanhoitopiiri on asiassa voimaton. Rauhan ja Tiurun tulevasta käytöstä odotetaan selvitystä maaliskuun loppuun mennessä.
Sairaanhoitopiirin valtuusto vahvisti ensi vuoden budjetin yksimielisesti, perusti varahenkilöstön vakanssit ja hyväksyi tämän vuoden talousarvioon kahden miljoonan euron ylitykset ulkopuolisten palvelujen ostamiseen.
¤·Päiväkirurgisen osaston laajennus, 1,3 miljoonaa euroa.
¤·Sähköisen potilashallinnon järjestelmä, 600 000 euroa.
¤·Leikkausosaston heräämömonitorit ja anestesiakoneiden kattovarret, 270 000 euroa.
¤·Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastojen ulkomaalaus ja parvekeremontit, 250 000 euroa.
¤·Radiologian digitaalinen arkisto, 200 000 euroa ja Doppler-ultraäänilaite, 100 000 euroa.
¤·Psykiatrian toimistotilojen rakentaminen, 110 600 euroa.
¤·Keskussairaalan investoinnit ovat yhteensä 4,1 miljoonaa euroa, joita ei kateta jäsenkunnilta.
¤·Investointien rahoitus: tulorahoitus 2,2 miljoonaa, valtionosuudet 0,5 miljoonaa, investointirahasto 0,4 miljoonaa ja uutta velkaa noin 1 miljoona euroa.