ESA VILENIUS
Moni ohikulkija on ihmetellyt mikä rakennelma on seisonut vuosikymmenet keskellä Pallonlahtea. Noin viisikerroksisen talon korkuinen rakennelma näkyy hyvin Taipalsaarentieltä, Kariniemestä, Linnoituksesta ja Pikisaaresta.
Kauempaa se näyttää puiselta, mutta lähempää se paljastuu betonista valetuksi. Järven pohjassa olevat anturat ovat sitä luokkaa, että jos rakennelma jouduttaisiin jostain syystä purkamaan syntyisi varsinainen savotta. Mitähän sen rakentaminen oli aikoinaan…
Kestävyydestä todistaa myös se, että rakennelma on selvinnyt ilman minkäänlaista huolenpitoa yli puoli vuosisataa. Se on ajalta ennen sotia. Sodan jälkeen sitä ei enää käytetty.
Rikkikiisua
tervahöyryistä
Etelä-Karjalan museossa ei tiedetä rakennelman käyttötarkoitusta.
Rikkihappotehtaalla seppänä työskennellyt, nykyisin eläkepäiviään Rutolassa viettävä Aaro Markku muistaa betonihimmelin tarkoituksen. Se oli nosturin ja kuljettimen yhdistelmän tukirakennelma. Sen viereen ajoi rikkikiisukiviä kuljettanut laiva. Kiviä purettiin siten, että rakennelmasta laskeutui kuuppa, johon ne lastattiin. Kuuppa nousi ylös ja jatkoi vaijerirataa myöten rantaan kiisuvarastoon.
Purkauslaitteelle johti aikoinaan rannasta laituri.
Markku oli rikkihappotehtaalla töissä vuosina 1948-1966. Jo hänen aikanaan tehdas oli siirtynyt rautatiekuljetuksiin ja kuljetinrata on virattomana.
Kiisuvarastossa kivet hakattiin prosessia varten sopivan kokoisiksi.
·Se oli niin kova paikka. Sanottiin, että mies kestää siellä kaksi vuotta, Markku muistelee.
Rikkihappotehtaan perinteen keruulla olisi kiire. Markku muistaa itsensä lisäksi kaksi muuta vielä elossa olevaa tehtaan työntekijää.
Vanhalta rikkihappotehtaan alueelta on jäljellä asuinrakennuksia. Tehtaan konttorissa on kurssikeskuksen tiloja.
Rakennelma
lienee kaupungin
Lappeenrannan kaupungin mittaustoimistossa ei osata suoralta kädeltä sanoa kenelle rakennelma kuuluu. Toimitusinsinööri Markku Paavonseppä olettaa, että se saattaa kuulua kaupungille, mikäli kyseinen vesialue on kaupungin.
Hän tarkastaa tiedot ja kertoo, että vesialue on rakennelman kohdalla kaupungin omistuksessa.
Paavonsepän mukaan kaupungin teknisellä puolella on joskus pohdittu kenen rakennelma on. Joskus on myös mietitty voisiko se jäädä jonkinlaiseksi muistomerkiksi.
ESA VILENIUS
KEMIRA
Kuvatekstit
Kerrostalon korkuinen. Betonihimmelin vaakatuet hämäävät – niiden väli on suurempi kuin asuinkerroksen korkeus.
Tyysterniemen rikkihappotehdas. Laituri, kuvassa äärimmäisenä oikealla, johti betonirakennelmalle.