LEENA SALLINEN
Suomi päivittää parasta aikaa kansallista aieluetteloa uusista Unescon
maailmanperintökohteista. Yksi niistä on todennäköisesti Saimaa-Pielisen
järvimaisema.
Se on menossa aieluetteloon luonnonperintökohteena. Päätös tehdään
tammikuun aikana, sillä kansalliset aieluettelot pitää toimittaa Unescon
maailmanperintökeskukseen helmikuun alkuun mennessä.
Saimaa-Pielisen luonnonperintöä on koottu alueellisin voimin kuin palapeliä
itäisen järvi-Suomen näyttävimmistä vesistöalueista, harjuista ja
kallioperän muodostumista.
Tarjoukseksi aieluetteloon on työstynyt 16 luontokohteen ketju, joka
ulottuu Pohjois-Karjalan Kolilta eteläisen Saimaan Ilkonselälle.
Eniten on mukana Etelä-Savon järvialueita. Harjuluontoa edustavat muun
muassa Punkaharju ja Taipalsaaren Peltoinkankaalta Kyläniemeen ulottuva
pätkä Salpausselkää. Kallioperän muodostumista komein on Koli. Kallioperän
muodostuma on myös Kolvananuuron rotkolaakso Pohjois-Karjalassa.
Kokonaisuutena ketjun katsotaan edustavan maailmanluokan geologisia ja
maisemallisia arvoja. Ne ovat perusteluna pyrkimykselle saada kohteet
Unescon maailmanperintöluetteloon.
Kohdeketju katkesi
lisäsuojelun pelkoon
Kohteilla on jo kansallinen suojelustatus tai -valmius. Ne ovat
kansallispuistoja, muita luonnonsuojelualueita tai rantojen ja harjujen
suojeluohjelman aluevarauksia. Lähes kaikki kohteet ovat menossa myös EU:n
Natura 2000 -verkostoon.
·Lähdemme siitä, että maailmanperintöstatus ei tuo kohteille lisää
suojelua. Päin vastoin haemme lisäarvoa niiden nykyiselle suojelulle,
kertoo Metsähallituksen aluejohtaja Matti Määttä Savonlinnasta.
Tällä evästyksellä hanketta on syksyn aikana markkinoitu alueen kunnille ja
niiden asukkaille.
Muun muassa Enonkoski ja Savonranta kuitenkin epäilivät lisäsuojelua ja
päättivät jäädä hankkeesta pois. Päätösten myötä ketjusta jäi pois tärkeä
lenkki: Koloveden kansallispuisto.
Muiltakaan osin ketjua ei ole vielä täysin varmistettu. Esimerkiksi
Taipalsaaren kunta ei ole vielä päättänyt kannastaan.
·Suurin osa kunnista näyttää kuitenkin suhtautuvan hankkeeseen niin
myönteisesti, että alue saadaan kasaan, Määttä summaa aluetyön tähänastiset
tulokset.
Ne viedään alkavalla viikolla ympäristöministeriöön päätöksentekoa varten.
Luonnonperinnöksi
myös Merenkurkku
·15-tammikuuta alueellinen delegaatio on tulossa tänne asiaa esittelemään,
vahvistaa ylitarkastaja Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä.
Hän tuntee hankkeen vanhastaankin.
·Saimaan-Pielisen maailmanperintöhanke on paikallisten kokousten ja
alueellisen kuulemisen jälkeen siinä tilassa, että se pääsee aieluetteloon,
Flander lupaa.
Ympäristöministeriö jättää esityksensä aieluettelon luonnonperintökohteista
lähiviikkoina opetusministeriölle.
Kohteita on kaksi: Saimaa-Pielisen järvimaiseman lisäksi Pohjanlahden
Merenkurkku. Sen Suomen puoleinen maankohoamisrannikko on tarkoitus liittää
Ruotsin puoleen, joka pääsi maailmanperintöluetteloon jo vuonna 2000.
Museovirasto valitsi
kuusi kulttuurikohdetta
Suomen aieluetteloon tulee myös kuusi kulttuuriperintökohdetta.
Museovirasto jätti niistä esityksensä opetusministeriölle jo joulun alla.
Arkeologisia kohteita on neljä: Ristiinan Astuvansalmi, Hangon Hauensuoli,
Raahen kaupunkiin kuuluva Pattijoen kastelli ja Inarin Ukonsaari.
Astuvansalmessa on kivi- ja pronssikautisia kalliomaalauksia ja
Hauensuolessa merenkulkijoiden kalliopiirroksia 1400-luvulta lähtien.
Pattijoen kastelli on kivikautisten hylkeenpyytäjien jätinkirkko ja
Ukonsaari on saamelaisten palvontapaikka.
Rakennusperintöä edustaa Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola,
nykyinen Paimion sairaala.
Struven ketjusta
jäi reikiä maahan
Tavallaan rakennusperintöä on myös kuudes kulttuurikohde: Struven ketju. Se
on tähtitieteilijä F.G.W. Struven johdolla 1800-luvulla rakennettu ja
mitattu kolmioketju, jonka avulla selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa.
Ketju seuraa 25. itäistä pituuspiiriä Norjan Hammerfestistä Mustallemerelle
ja sen pääkolmioissa oli alunperin kolmisensataa pistettä.
Struven ketju on aieluettelossa monikansallisena kohteena. Se se kulkee
nykyisin kymmenen maan kautta. Maat ovat Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä,
Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova.
Suomen osuuteen kuuluu kuusi pistettä, jotka ovat Enontekiöllä,
Ylitorniossa, Torniossa, Korpilahdella, Lapinjärvellä ja Pyhtäällä.
Useimmat pisteet ovat fyysisesti vain reikiä maassa. Torniossa piste on
kirkon tornin huipussa.
·Struven ketju on ensimmäinen tieteen historiaa edustava kohde, jota
maailmanperintöluetteloon tarjotaan, kertoo tutkija Margareta Ehrström
Museovirastosta.
Tarjous lähteekin oikotietä liikkeelle. Samaan aikaan kun Struven ketju
pannaan kansalliseen aieluetteloon, siitä lähtee esitys Unescon
maailmanperintökomitealle.
Ehrströmin mukaan esitys on jo perusteellisesti valmisteltu Suomen
maanmittauslaitoksessa. Edellytyksenä sen etenemiselle on, että hankkeeseen
sitoutuvat ketjun kaikki kymmenen maata.
Aieluettelosta pitkä
matka päätökseen
Struven ketjun etenemistahti on poikkeus, joka vahvistaa pelisäännöt
maailmanperinnöksi pääsyssä.
Niiden mukaan kansallinen aieluettelo on vain lista kohteista, joilla
valtio pitää maailmanperintöstatuksen arvoisina.
Aieluettelo päivitetään vajaan kymmenen vuoden välein. Tosin Suomi teki
edellisen ja ensimmäisen aieluettelonsa jo vuonna 1990.
Uusi aieluettelo menee opetusministeriöstä vielä valtioneuvoston
vahvistettavaksi. Sen jälkeen se lähetetään Unescon
maailmanperintökeskukseen. Tämänkertainen takaraja kansallisille aikeille
on helmikuun alussa.
·Unesco kirjaa kansallisen aieluettelon tiedokseen ja ylläpitää sitä,
kertoo ylitarkastaja Päivi Salonen opetusministeriöstä.
Kohdetta voidaan tyrkkiä aieluettelosta kohti Unescon maailmanperintölistaa
aikaisintaan vuoden päästä. Siihen tarvitaan uusi esitys, jonka pitää
Salosen mukaan olla perusteellinen jo kohdemaasta lähtiessä.
Unescossa sihteeristö valmistelee esitystä edelleen ja hankkii siitä
asiantuntijalausuntoja. Vasta tämän jälkeen Unescon maailmanperintökomitea
ottaa esitykseen kantaa. Prosessi voi kestää useita vuosia.
JARMO MÄNTYKANGAS
ES-ARKISTO/MIKA STRANDÉN
MUSEOVIRASTO
Kuvatekstit
Tosivanhaa perintöä. Kolin kallioperä on lähes kaksi miljardia vuotta vanhaa.
Saimaa-Pielistä etelästä. Saimaa-Pielisen kohdeketjun eteläisimpiä lenkkejä
on Saimaan saaristo Puumalan ja Taipalsaaren rajamailla.
Perintöpiste huipulla. Yksi Struven ketjun pisteistä sijaitsee Alatornion
kirkon tornin huipussa 40 metrin korkeudessa merenpinnasta.
Maailmanperintö
¤·Maailmanperintöluetteloa ylläpitää YK:n kasvatus-, tiede- ja
kulttuurijärjestö Unesco.
¤·Luettelossa 125 maasta 730 kohdetta. Niistä 563 on kulttuurikohteita, 144
luontokohteita ja 23 yhdistelmäkohteita.
¤·Suomesta luetteloon on tähän mennessä hyväksytty viisi
kulttuuriperintökohdetta. Ne ovat Suomenlinna Helsingissä, vanha Rauma,
Petäjäveden kirkko, Verlan Puuhiomo ja pahvitehdas jaalassa ja
Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue Lapin kunnassa satakunnassa.
Kulttuuriperinnön valintakriteerit
¤·Kohde on ihmisen luovaa älykkyyttä osoittava mestariteos.
¤·Kohde kertoo ihmiskunnan arvojen muutoksesta aikojen kuluessa tai
tietyllä kulttuurialueella.
¤·Kohde on huomattava esimerkki rakennuskokonaisuudesta tai alueesta, joka
edustaa merkittävää aikakautta ihmiskunnan historiassa.
¤·Kohde on ainutlaatuinen todiste perinteisestä asumismuodosta tai
maankäytöstä tietyssä kulttuurissa.
¤·Kohde liittyy merkittäviin historiallisiin tapahtumiin tai elävään
traditioon, aatteisiin, uskomuksiin tai taideteoksiin.
Luonnonperinnön valintakriteerit
¤ Kohde on huomattava esimerkki maapallon historian vaiheesta, sisältää
todistusaineistoa elämän kehityksestä tai prosessista maanmuodostumisessa.
¤·Kohde edustaa merkittävää käynnissä olevaa ekologista tai biologista
prosessia.
¤·Kohde sisältää ainutkertaisia luonnonilmiöitä tai poikkeuksellisen
kauniita ja esteettisesti merkittäviä alueita.
¤·Kohde on tärkeä uhanalaisten eliölajien asuinympäristö.