ANTTI O. ARPONEN
Helsinkiläinen tilastotieteilijä ja atk-asiantuntija Juhani Pöyhönen on
tehnyt valtavan työn. Hän on tutkinut Karjalasta sotien takia evakkoon
joutuneiden sukujen sijoituspaikat 30 vuotta sotien jälkeen.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi viime vuonna Pöyhösen kirjan
Suomalainen sukunimikartasto, osa 2. Siinä Pöyhönen selvittää karttojen
avulla karjalaisten nimien esiintymisen Suomessa vuonna 1939 ja toisaalta
vuonna 1969.
·Innostuin tästä aihepiiristä jo 60 vuotta sitten koulupoikana. Vuonna
1998 ilmestyi Suomalaisen sukunimikartaston ensimmäinen osa, mutta siitä
jätin pois siirtokarjalaiset, koska tavoitteena oli viime sotia
edeltäneiden aikojen nimistötilanteen selvittäminen. Nyt karjalaisista
sukunimistä on oma kirjansa, kertoo Pöyhönen.
Itäsuomalaiset nimet ovat aina kiinnostaneet Pöyhöstä. Hän kävi koulua
Käkisalmessa ja joutui sieltä evakkoon Helsinkiin. Se selittää
kiinnostuksen Karjalan evakkojen vaiheisiin.
Runsas aineisto
antoi hyvän pohjan
·Karjalaisten nimien aineisto on 1960-luvun lopulta. Teossarjasta
Siirtokarjalaisten tie löytyy 47 742 ruokakuntaa. Lisäksi sen ajan
radioluparekisteristä saatiin 95 197 ruokakuntaa.
Juhani Pöyhösen kirjassa on 751 karttaa ja niissä esitellään lähes 1 400
karjalaisen sukunimen entiset ja nykyiset asuinsijat.
Siirtokarjalaisten tie -teossarja kertoo karjalaisten asuinpaikat kunnan
tarkkuudella. Radiolupatiedot kertovat luvanhaltijan nimen ja asuinpaikan
postitoimipaikan tarkkuudella.
Kartaston kartoissa nimijakautumat on kuvattu sekä kolmioilla että
erisuuruisilla ympyröillä.
Pöyhösen vuosikymmeniä jatkunut tutkimustyö on helpottunut tietokoneajan myötä.
Tietotekniikka helpotti
aineiston käsittelyä
·Tietojen keruun aloittaessani merkitsin neulalla kartalle nimien
esiintymispaikat. Nykyisillä tietokoneohjelmilla aineiston käsittely on
huomattavasti helpompaa.
Muutamat karjalaiset suvut näyttävät sijoittuneen selkeästi itärajan
tuntumaan sotien jälkeen, lähelle kotiseutujaan. Jotkut suvut taas ovat
hajaantuneet tasaisesti ympäri Suomen.
Kartastoon on päässyt 1 392 sukua. Pöyhönen rajasi harvinaisemmat sukunimet
pois, kustakin nimestä on vähintään 20 esiintymää kummassakin
lähdeaineistossa, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Pöyhöstä kiinnostaa asutushistoria. Siksi hän on laatinut kirjoihinsa myös
peitekarttoja.
·Peitekarttojen avulla lukija voi arvioida esimerkiksi sen, missä kohtaa
Suomea ihminen on voinut eri aikoina asua ja minne luonnonolojen muuttuessa
hakeutua, mitkä tekijät määräsivät mihin ihmiset muuttivat.
Karttapohjia on esimerkiksi vesistöistä, esihistoriallisista arkeologisista
löydöistä ja murrealueista.
SUOMALAINEN SUKUNIMIKARTASTO
Kuvateksti
Kuismien levinneisyys. Kolmiot kuvaavat Kuisma-nimisten sijainnin vuonna
1969 radioluparekisterin mukaan ja ympyrät kuvaavat Kuismien levinneisyyden
1969 teoksen Siirtokarjalaisten tie mukaan. Luovutetulla alueella olevat
ympyrät kertovat Kuismien sijainnin vuonna 1939.