Sinikka Mönkäre on tehnyt tarustaan totta

Viimeistään tänään on syytä unohtaa puheet Mönkäreen noususta vallan huipulle pelkästään Lipposen suosikkina.

TENHO TIILIKAINEN

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (sd.) on kulkenut pitkän ja

lumoavan tien 56 vuoden aikana. Yhdysvalloissa Mönkäre olisi Hollywoodin

unelmatehtaille kultakimpale, mutta toki hän kelpaa esimerkiksi

periksiantamattomuudesta ja ahkeruudesta myös suomalaisille.

Huomenna maanantaina Sinikka Mönkäreestä tulee pisimpään valtionneuvoston

jäsenenä ollut nainen. Ministerivuorokausia on silloin kasassa 3 239,

kakkoseksi jää Mönkäreen hengenheimolainen, presidentti Tarja Halonen.

Mönkäre on ollut yhtäjaksoisesti ministerinä vuoden 1995 huhtikuun 13.

päivästä lähtien.

Sinikka Mönkäre pääsi eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 1987, mutta

putosi yllättäen eduskunnasta ensimmäisen nelivuotiskauden päätteeksi.

Mönkäre palasi Imatralle virkaan ja toimi Imatran terveyskeskuksen

apulaisylilääkärinä.

Kansanedustajaksi Mönkäre palasi vuoden 1995 vaaleissa ja saman tien myös

ministeriksi. SDP:n puheenjohtajalta, pääministeriksi nousseelta Paavo

Lipposelta Mönkäreen nostaminen vastuulliselle paikalle sosiaali- ja

terveysministeriksi oli yllättävä, ennakkoluuloton, mutta jälkikäteen

ajateltuna täydellisesti onnistunut veto. Lipponen löysi ässän hihastaan.

Vielä ensimmäisellä ja miksei toisellakin Lipposen pääministerikaudella

Mönkärettä pidettiin Lipposen luottoministerinä, suojattina. Se, että

Mönkäre jatkoi ministerinä myös Anneli Jäätteenmäen pika- ja Matti Vanhasen

nykyhallituksessa kertoo, että kyseessä on oikeasti demarien ykkösketjun

vaikuttaja. Kovin harva asettaa tänään kyseenalaiseksi Mönkäreen pätevyyttä

vaativiin ministerintehtäviin.

Sillanrakentajana

kultaisessa häkissä

Sinikka Mönkäreen salaisuuksia ovat äly, ahkeruus ja pitkäjänteisyys,

Mönkäre on sillanrakentaja, ei vallihautojen kaivaja. Hänen mukaansa

politiikassa tarvitaan myös ihmissuhdetaitoja.

­·Voihan sitä olla jatkuvalla törmäyskurssilla toisten kanssa, mutta ei

sillä tavalla saa tuloksia aikaan. Hetkellistä julkisuutta tämän päivän

mediamaailmassa voi kyllä saada, mutta ei sellaista luottamusta

työtovereiden parissa, jota todelliseen asioiden eteenpäin viemiseen

tarvitaan, Mönkäre on itse todennut.

Hänen mielestään asemaan perustuvaa valtaa voi käyttää, vaikka

ihmissuhdetaidot olisivat olemattomat. Harva kuitenkin pääsee todellisen

vallan käyttäjäksi ilman ihmissuhdetaitoja.

­·Minut on pantu sellaisiin tehtäviin, että olen joskus kokenut olevani

kuin kultaisessa häkissä. En ole aina voinut sanoa suoraan mitä ajattelen.

Tänään Mönkäreellä on valtaa ja kanttia sanoa asiat painavastikin.

Muutos demarivetoisesta hallituksesta keskustavetoiseen hallitukseen toi

Mönkäreelle hallituskumppaneiksi aiemmin oppositiossa olleet

”ärhentelijät”. Mönkäre on joutunut eräiden ihmisten kohdalla muuttamaan

käsitystään melkoisesti.

­·Aiemmin he tekivät eduskunnan kyselytunnilla ilkeitä kysymyksiä, nyt

teemme saumatonta yhteistyötä hallituksen sisällä.

KTM oli

tiukka paikka

Sinikka Mönkäre sanoo itse kokevansa ajan kauppa- ja teollisuusministerinä

itselleen haastavimpana. Hän joutui perehtymään asioihin, jotka olivat

hänelle monella tapaa vieraita. Mönkäreen tuntien perehtyminen oli

perusteellista.

­·Esimerkiksi valtion omistajapolitiikka on todella vaikea taiteen laji,

erityisesti sosialidemokraateille. Kolme vuotta KTM:ssä olivat raskasta,

mutta mielenkiintoista aikaa. Koko ajan piti lukea ja selvittää itselleen

uusia asioita, lukea ja valmistautua seuraavaan päivään, seuraavaan

viikkoon ja seuraavaan kyselytuntiin. Mönkäre tunnustaa, että aika KTM:ssä

kasvatti rutkasti myös hänen tietopohjaansa ja itseluottamustaan.

Siteet Imatraan

ovat höltyneet

Lähes yhdeksän vuotta yhtäjaksoisesti ministerinä ovat etäännyttäneet

Mönkäreen väkisinkin kotikaupungistaan Imatrasta. Tämän Mönkäre valittaen

tunnustaa itsekin.

­·Oma katsantokantani on muuttunut tavallaan ulkopuoliseksi. Yhteydenpito

esimerkiksi terveydenhuoltosektorin ihmisten kanssa ei ole enää yhtä

vilkasta kuin aiemmin. Yhdeksän vuotta on pitkä aika.

Ystävät ja ystävyyssiteet ovat kuitenkin säilyneet. Samoin siteet

Vuoksenniskan työväenyhdistykseen sekä Vuoksenniskan Vesaan ja Imatran

päättäjiin.

Nykyajan

Tuhkimo-taru

Sinikka Mönkäreen elämä on kuin tarua. Itse asiassa hän onkin Taru Sinikka.

Omilla nettisivuillaan Mönkäre kertoo lapsuudestaan näin.

­·Olen syntyisin Anjalankosken Myllykoskelta. Kaksivuotiaana, muutin

veljeni Timon kanssa kasvatusvanhempiemme Akun ja Tildan luokse

Vuoksenniskalle. Aku-setäni hoiti muurarityönsä ohessa työväentalon

vahtimestarin tehtäviä. Tilda-tätini toimi Vuoksenniskan Vesassa ohjaajana.

­·Hän vei minut jo kolmivuotiaana Vuoksenniskan työväentalolle

voimistelemaan. Niissä oloissa sosiaalivirasto antoi monot ja maksoi

kirjat. Läksyt luettiin narikassa ja lipunmyynnistä tienasin ensimmäiset

rahani. Ylioppilaaksi kirjoitin Vuoksenniskan yhteiskoulusta vuonna 1966 ja

lähdin lukemaan lääketiedettä Turkuun. Ensimmäisen opintolainani takasi

yhteiskoulun rehtori Jaakko Hinkka, joka oli Aku-setäni rintamakaveri.

Kasvuympäristössäni luotettiin kovaan työhön, rehellisyyteen,

velvollisuudentuntoon, toveriapuun, Enso-Gutzeitiin ja sosialidemokratiaan.

Mönkäre valmistui lääkäriksi vuonna 1973 ja toimi vähän aikaa Salossa ja

Turussa ja palasi kotikaupunkiinsa Imatralle Honkaharjun aluesairaalan

osastonlääkäriksi vuonna 1975. Pari vuotta myöhemmin hän siirtyi Tiurun

sairaalan osastonlääkäriksi ja pätevöityi yleislääketieteen ja

keuhkosairauksien erikoislääkäriksi. Lääketieteen tohtoriksi Mönkäre

väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 1984 homepölykeuhkoista.

Imatralle paluunsa jälkeen Mönkäre kiinnostui myös yhteiskunnallisista

asioista. Hänet valittiin Imatran kaupunginvaltuustoon 1981. Jatkossa eteen

tulivat presidentin valitsijamiesvaalit ja kansanedustajavaalit. Politiikka

oli imaissut Mönkäreen.

Putoaminen

loi uuden alun

Putoaminen eduskunnasta vuoden 1991 vaaleissa oli Mönkäreen poliittisen

uran kannalta kuka ties se ratkaisevin tapahtuma.

­·Juuri silloin kun luulee, että kokemus riittää, alkaa kokemus, Mönkäre

kuvaa putoamistaan.

Hän palasi pahimmassa taloudellisessa lamassa rypevän Imatran

terveyskeskuslääkäriksi. Näki ihmisten ja hädän ja kurjuuden

jokapäiväisessä työssään ja päätti palata eduskuntaan.

Loppu onkin sitten historiaa.

Siirtyminen naisministerien ikätilaston kärkeen tuli jopa Mönkäreelle

itselleen yllätyksenä. Hänen mielestään yhdeksän vuoden ministeriputki

kertoo ennen kaikkea poliittisten olojen vakiintumisesta. Hallitukset eivät

enää vaihdu niin usein kesken vaalikauden kuin aikaisemmin.

­·Sen verran ”juhlapäivästä” on kyselty, että täytyy se jotenkin noteerata.

Kenties laitamme Juhan (puoliso Juha Laisaari) kanssa kotona jotain hyvää

ruokaa.

ES-ARKISTO/URPO LAANINEN

SINIKKA MÖNKÄREEN ARKISTO

Kuvatekstit

Kärkiministeri. Sinikka Mönkäre on nyt pisimpään ministerinä ollut

suomalainen nainen.

Sinikka ja Timo. Sinikka Mönkäre muutti kaksivuotiaana Imatralle

kasvatusvanhempiensa luokse yhdessä veljensä Timon kanssa.

Sinikka Mönkäre

¤·Syntymäaika ja -paikka: 6.3.1947 Sippola, kotipaikka Imatra.

¤·Puoluekanta: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue.

¤·Koulutus: Lääketieteen ja kirurgian tohtori 1984.

¤·Työura: Salon aluesairaalan apulaislääkäri 1973-1974, Turun kaupungin

terveyskeskuslääkäri 1974-­1975 , Imatran aluesairaalan osastonlääkäri

1975­-1977, Tiurun sairaalan osastonlääkäri 1977-1985 ja työperäisten

keuhkosairauksien erikoislääkäri 1985­-1991 osastonlääkärinä, Imatran

terveyskeskuksen apulaisylilääkäri 1991­-2003.

¤·Kansanedustajakaudet: Kansanedustaja 1987-­1991 ja 1995­.

¤·Valtioneuvoston jäsenyydet: Sosiaali- ja terveysministeri ja ministeri

ympäristöministeriössä (asuntoasiat) 13.4.1995-15.4.1999, työministeri

15.4.1999­-25.2.2000, kauppa- ja teollisuusministeri 25.2.2000-­17.4.2003,

sosiaali- ja terveysministeri 17.4.2003­.

¤·Kunnalliset luottamustoimet: Imatran kaupunginvaltuusto 1981-­1996,

puheenjohtaja 1985­-1986 ja 1994-­1995. Imatran kaupunginhallitus 1981­-1983.

¤·Muut luottamustoimet: Integraationeuvottelukunta 1988­-1990,

kuluttajaneuvoston puheenjohtaja 1988-

1990, AIDS-kansanvaltuuskunta

1988-­1991, kuluttaja-asiain neuvottelukunta 1990-1995, YK:n ikäihmisten

vuoden 1999 Suomen komitean puheenjohtaja 1999.

¤·Puoliso: lakiasiainjohtaja Juha Laisaari 1996­, lapset Mikko syntynyt

1970, Anu syntynyt 1976.

¤·Harrastukset: liikunta, erityisesti golf, teatteri, elokuvat.

Lähde: valtioneuvoston tietosivut

Kirjoittaja:
Tenho Tiilikainen