ANNE KOTIHARJU
Lappeenranta muiden 16 suurimman kaupungin tapaan joutuu vakavasti
pohtimaan, miten turvata tulorahoitustaan lähivuosina. Ainoastaan Porin
vuoden 2004 talousarvion tulorahoitus on tasapainossa eli vuosikate on
poistoja suurempi. Muiden kaupunkien tulot eivät riitä kattamaan
käyttömenojen lisäksi kaikkia investointeja.
Tulopohjan riittämättömyydestä huolimatta kaupunkien menot kasvavat.
Kaupunkien talousvertailun nyt yhdettätoista kertaa tehnyt Helsingin
tietokeskuksen erikoistutkija Heikki Helin toteaa kaupunkien talouden
kiristyvän.
Lappeenrannan vuosikate oli vertailussa neljänneksi heikoin, yhtä heikko,
kuin menojaan karsineella ja kovasti lisää velkaantuneella Helsingillä.
Kun tuloista ei riitä tarpeeksi investointeihin, kaupungit velkaantuvat.
Lappeenranta on joukosta seitsemänneksi velkaisin.
Helin laskee kaupunkien lainakannan kasvavan vuodesta 2002 lähes miljardi
euroa.
·Tällainen kehitys tuskin voi jatkua pitempään.
Kiristyvästä taloudesta huolimatta ainoastaan Helsinki pystyy pudottamaan
menojaan (toimintakatettaan). Helsingin asukaskohtainen menotaso on
kuitenkin edelleen muita korkeampi.
Kaupungeissa edessä
veronkorotuskeskustelu
Lappeenranta sai menokasvuaan hallintaan ja on yksi neljästä kaupungista,
joissa menokasvu jää alle viiden prosentin.
Yhdeksässä kaupungissa menot kasvavat yli 10 prosenttia, menokarsinnasta ja
tehostamisesta huolimatta.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Markku Andersson arvioi kuntatalouden tilaa
tutkijaa voimakkaammin ilmaisuin.
·Se, että kaupungit ovat alijäämäisiä ja taloudet epätasapainossa, on
erittäin iso poikkeuksellisuus. Tällaista tilannetta ei ole ollut sinä
aikana, kun parikymmentä vuotta asioita olen seurannut. Nyt puhutaan aivan
eri asteen tiukkuudesta kuin tähän mennessä.
Anderssonin mielestä on ilmeistä, että alijäämäisyys jatkuu.
·Siitä ei ole mitään epäselvyyttä, että verotulot eivät meillä eivätkä
muillakaan kehity sillä tavalla suotuisasti, että sillä estettäisiin
alijäämäisyys.
Veronkorotuksilta tuskin vältytään.
·Kaikki joutuvat käymään sen pohdiskelun, että miten sitä tuloperustaa
vankistetaan.
Kustannusten pienentäminen ei tässä tilanteessa voi olla se oikea tai ainut
keino.
·Kuntakoneeseen tarvitaan lisää rahoitusta. Siitä tässä on kysymys.
Lappeenranta
ei törsää palveluihin
Lappeenranta tuottaa palvelunsa kohtalaisen edullisesti suurten kaupunkien
vuoden 2002 tilanteesen pohjautuvassa palvelukustannusten vertailussa.
Asukaskohtaiset sosiaali- ja terveysmenot, 2004 euroa, ovat kuudenneksi
pienimmät ja alle keskitason. Suurimmat menot olivat Helsingissä 2 710
euroa ja pienimmät Joensuussa 1 840 euroa.
Lappeenranta jäi keskitasolle tai alle myös opetusmenoissa.
Tämän vuoden menokasvu on niinikään maltillinen.
·Maltillinen kasvu kertoo, että meidän käyttötalous on ollut varsin
tiukassa kontrollissa. Ongelma on se, että samalla tulot ovat pudonneet
oleellisesti.
Anderssonin mielestä mitään nimenomaista säästöjen hakemiseen keskittyvää
resurssityötä ei ole enää syytä toistaa. Tehostaminen ja rakenteiden
järkeistäminen sen sijaan jatkuu koko ajan.
Kaupungin organisaatioselvitys valmistuu kohta poliitikkojen ruodittavaksi.
Palvelusektorilla puolestaan on useita tuottavuuden lisäämiseen tähtääviä
projekteja menossa.
Kuntatalous kiristyy
¤·Kuntien osuutta yhteisöverosta on pienennetty viime vuosina 44,80
prosentista 19,75 prosenttiin.
¤·Valtio on keventänyt verotusta korottamalla kunnallisverotuksen
vähennyksiä. Nykyinen hallitus on luvannut korvata verotulomenetykset
lisäämällä valtionosuuksia, valtionosuuslisäykset siis vain paikkaavat
veromenetyksiä.
¤·Kuntien tulopohja ei ole juuri reaalisesti vahvistunut vuodesta 1990.
Verokasvua on leikattu valtionosuuksia ja yhteisöveron kuntienosuutta
pienentämällä. Samanaikaisesti kuntien tehtävät ovat lisääntyneet ja
kustannustaso noussut.
¤·16 kaupungin verotulot ja valtionosuudet kasvavat vuoden 2002
tilinpäätöksestä vähemmän kuin kaupunkien toimintakate, vaikka seitsemän
kaupunkia korotti vuosina 2003 ja 2004 veroprosenttiaan.
¤·Kunnat joutuvat rahoittamaan investointinsa pääosin velalla. Jotta velka
ei näyttäisi tilastoissa niin pahalta, kaupungit saattavat turvautua
omaperäisiin rahoitusratkaisuihin ja pääomajärjestelyihin.
Lähde: Heikki Helin, Suurten kaupunkien talousarviot 2004