IRMELI OJALAINEN
Imatran kaupungin panostukset henkilöstön koulutukseen, työhyvinvointiin ja työyhteisöjen kehittämiseen alkavat näkyä myönteisenä kehityksenä ja ovat mitattavissa myös euroissa. Erilaisissa kehittämistoimissa on vuodesta 2000 ollut mukana noin 1 200 henkilöä.
Esimerkiksi sairaspoissaolot ovat Imatralla laskeneet kolmena vuonna peräkkäin, kun suunta kunta-alalla on ollut päinvastainen.
·Olemme saaneet lisää työaikaa, henkilöstöjohtaja Jaana Utti iloitsee.
Heti ensimmäisenä vuonna 2 000 työn ja työyhteisön kehittämiseen sijoitettu panostus tuli takaisin kolminkertaisesti.
Tuolloin poissaoloja sairauden vuoksi oli 12,9 päivää työntekijää kohti vuodessa. Seuraavana vuonna miinus oli 0,4 päivää, sitten 0,1 päivää ja viime vuonna 0,2 päivää työntekijää kohti.
·Esimerkiksi pelastuslaitoksella yhtenä vuonna sairaspoissaolot putosivat peräti 37 prosenttia. Pelastajat eivät tappele, Jaana Utti myhäilee.
Työ ja työyhteisöt
nyt painopisteenä
Johtamiskulttuurin kehittämiskoulutus on nyt päättymässä. Samanlaisessa koulutuksessa on ollut noin 600 henkilöä ja se on kattanut sekä johtajat että johdettavat luottamushenkilöstö mukaan lukien.
Eri työyksiköissä on paneuduttu yhteisen suunnan ja pelisääntöjen löytämiseen. Tänä vuonna työn ja työyhteisöjen kehitystoimet jatkuvat.
·Kehittämistoimilla on ollut poikkeuksellisen suuri vaikutus työyhteisöille, Johanna Väyrynen sanoo.
Hän toimii vuorovaikutuksen kehittäjänä ja on ollut mittaamassa kahdestatoista työyhteisöstä organisaatiokulttuurin kehittämisen vaikutuksia. Tulokset ovat olleet jopa odotettua parempia. Oman toiminnan kehittämiseen on innostuttu aivan uudella tavalla.
·Selvä rahassa mitattava tulos on sekin, että keskussairaalan jonot on saatu hallintaan. Jos ihmiset eivät olisi itse ryhtyneet miettimään ratkaisuja, menot olisivat nyt 300 000 euroa suuremmat, Jaana Utti laskee.
Imatralla käytetään tänä vuonna prosessien ja työn kehittämiseen 230 000 euroa.
Liikettä
syntyy Työsuojelun rahoista Tervas-hankkeeseen käytetään 67 000 euroa.
Ihmiset on saatu liikkumaan myös omalla ajalla. Henkilöstölle on tarjolla hikisestä lenkistä vesijumppaan, pyöräretkistä rivitanssiin ja sauvakävelyyn, painonhallintaryhmään tai työterveyshuollon kuntoremonttiin. Kaikkiaan noin 120 ihmistä otti ja sai kaksi tuntia aikaa itselle.
·Henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus parin tunnin pysähtymiseen työaikana. Monelle, parikin vuosikymmentä kaupunkia palvelleelle, tilaisuus oli ensimmäinen, Jaana Utti kertoo.
Kevyen hieronnan kera käytiin hoidollisesti virittäytynyttä keskustelua.
·Siinä jäätiin miettimään omaa työtä ja mitä voisi tehdä toisin. Haettiin uutta tapaa ajatella. Se mahdollistaa myös kyseenalaistamisen. Mokaaminenkin näyttäytyy sallittuna ja uskallus nousta urista kasvaa. Siinä muuttui uuden yrityskulttuurin myötä mielikuva työnantajastakin, päättelee Merja Savolainen pro gradu-työssään.
ES-ARKISTO/ IRMELI OJALAINEN
Kuvateksti
Työtä kehittämään. Rantasairaalassa on arvioitu myönteisellä tavalla organisaation kehittämistä. Tänä vuonna paneudutaan työn kehittämiseen. Sairaanhoitaja Liisa Miettinen (oik.) ja lähihoitaja Mirella Puustinen työssään.