IRMELI OJALAINEN
Pohjiksi virkamiesten selvityksistä kyllä on, mutta ei päätöksenteon täysin kattaviksi eväiksi. Siinä viesti, jonka kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto, eli puheenjohtaja Sinikka Hurskainen (sd.) ja varapuheenjohtajat Toivo Uosukainen (kok.) ja Heikki Luukkanen (sd.) toivat kaupunginvaltuuston maanantaisesta seminaarista.
Sosiaali- ja terveystoimen rakenteita on käänneltiin ties monennenko kerran uuteen asentoon eikä vieläkään sopivaa löytynyt. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Hurskaisen mielestä monta kysymystä odottaa yhä vastaustaan. Yksimielisyys sen sijaan on aika suuri siitä, että päätösten talousvaikutukset on katsottava tarkkaan.
·Haluamme tietää talousvaikutusten ohella nyt esitettyä tarkemmin päätösten vaikutukset henkilöstöön, vaikutukset toimintaan sekä asiakkaisiin. Palvelujen tarpeestakaan ei ole tarkkaa kuvaa, Hurskainen miettii.
Hänestä avohoito nousi seminaarissa keskeisesti esille ja hyvin pitkälle ollaan yhtä mieltä siitä, että avohoitoa tulee kehittää ja sinne lisätä myös resursseja.
·Kaipaamme paljon enemmän konkretiaa, ennen kuin päätökset voidaan tehdä, Hurskainen sanoo.
Tervesyasemien osalta valtuustoseminaarissa kaksinapaisuus sai kannatusta. Terveysasema toimii siis jatkossa Vuoksenniskalla ja Mansikkalassa. Imatrankosken kohtalo jäi edelleen kysymysmerkiksi. Honkaharjun sairaalan kohtalo on yksi koko rakennekeskustelun keskeisiä kohtia. Senkin osalta ainakin demariryhmä odottaa kovasti lisäselvyyttä. Kokoomuksessa näkemys on paremmin hahmottunut ja ryhmässä katsotaan, että Honkaharjun sairaala avaa ja purkaa koko solmun. Laajennuksen myötä psykiatrian ja päihdeklinikan keskityksellä on saatavissa mitattavia hyötyjä. Kuntouttavien sairaansijojen lisärakentaminen sen sijaan unohdetaan. ·Mekin olemme sitä mieltä, että kotipalveluja ja kotisairaanhoitoa pitää kehittää, Toivo Uosukainen huomauttaa.
Demariryhmän puheenjohtaja Heikki Luukkasen mielestä koko rakennekeskustelua on vatvottu edes takaisin niin, että päättäjät ovat jo häpsingillään. Painotuksen siirtäminen laitoshoidosta avohoitoon ei ole kuitenkaan aivan yksiselitteinen asia.
·Haluamme tietää, mitä palveluja koteihin viedään niin laadullisesti kuin määrällisesti ja kuka palvelut hoitaa. Mitkä ovat talouden reunaehdot ja löytyykö henkilöstöresursseja. Työvoimavaltainen avohoito ei ole sekään ilmaista, Luukkanen muistuttaa.
Akuuttipotilaiden hoito edellyttää sitä, että pitkäaikaissairaiden hoito on ensin järjestetty kuntoon. ·Joudumme kysymään, onko sosiaali- ja terveystoimen saama prosenttiosuus budjetista kohdallaan ja jos sitä kasvatetaan, kuinka paljon. Kohtuuttomiin menot eivät voi nousta, Luukkanen näkee.
Valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat kokoontumassa ja paimentamassa selvitysten tekoa. Ajatus on, että sosiaali- ja terveyslautakunta ehtisi käsitellä esitystä vielä ennen maaliskuun lopulla olevaa valtuuston kokousta. Sinne päätöksentekoa yritetään kuitenkin kiirehtiä ja saada.