IRMELI OJALAINEN
Imatran kaupunki teki viime vuonna poikkeuksellisen huonon tilinpäätöksen. Tilintarkastaja Kai Roslakka Oy Audiator Ab:stä arvioi talouden olevan pahasti epätasapainossa.
·Negatiivinen vuosikate kertoo, etteivät kaupungin saamat tulot riitä menojen kattamiseen. Puuttuvia tuloja on jouduttu kattamaan uudella lainanotolla, Roslakka huomioi.
Hänen mielestään kaupungin on pakko hakea tasapainotilaa sopeuttamalla menoja tulojen tasolle.
Kaupunginhallitus on aloittanut sopeutuksen. Koulutoimen ja konsernin johdon esikuntineen edellytetään hakevan puolen prosentin säästöä budjetoituihin menoihin ja muita hallintokuntia on ohjeistettu pysymään budjetissa.
Rakenteita ja prosesseja käydään parhaillaan kriittisesti läpi ja palveluita sopeutetaan vähenevälle väestölle. Viime vuoden puolella alle 30 000 asukkaan painut väkiluku on jatkanut alkuvuodesta alas menoaan sadalla ihmisellä.
Imatran kaupunginhallitus ei löytänyt kuitenkaan perusteita harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen hakemiseen kuluvalle vuodelle.
Tilinpäätös
erittäin huono
Imatran kaupunginhallitus lähettää tilinpäätöksen valtuustokäsittelyyn. Tilintarkastajat ovat antaneet tilivelvollisille puhtaat paperit.
Tilinpäätösanalyysissään Kai Roslakka toteaa, että ulkoisten tekijöiden vaikutus tulopohjan vähenemiseen on kiistaton.
Samaan aikaan kiihtyvästi kasvavat toimintakulut tekevät tilanteesta kuitenkin entistä huolestuttavamman.
Roslakka on seurannut Imatran, Rautjärven, Ruokolahden, Joutsenon ja Lappeenrannan talouden kehitystä 14 vuoden tarkastelujaksolla.
Vaikka Imatran verotulot romahtivatkin viime vuonna, ne olivat edelleen vertailuryhmän parhaat. Pudotus oli 17,8 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Verotuloja kertyi 85,6 miljoonaa euroa.
Imatran verotulot ovat myös kuntien keskiarvon yläpuolella.
·Näillä tuloilla pitää palvelut pystyä järjestämään. Kaupungin menoja on karsittava, vs. kaupunginjohtaja Hannu Tsupari puolestaan vaatii.
Verotulotasaus toimii vertailukunnissa toisin päin kuin Imatralla. Imatra maksaa hyvitystä pienemmät verotulot asukasta kohti omaaville kunnille.
Toimintakatteen heikkeneminen yhdessä verotulojen romahtamisen ja valtionosuuksien vähenemisen kanssa painoi vuosikatteen 2,8 miljoonaa euroa miinukselle. Pudotus edellisvuoden 29,9 miljoonasta eurosta oli raju.
Imatran toimintakate on laskenut vertailuryhmää nopeammin. Toimintakulut ovat lisääntyneet kolmessa vuodessa peräti 16,2 miljoonaa euroa. Imatran palkkamenot ovat sen sijaan kasvaneet vertailukuntia nopeammin. Vuoteen 2001 nähden kasvu Imatralla on yli 5,6 miljoonaa euroa.
Imatra kirjaa viime vuodelle reilun 10 miljoonan euron alijäämän.
Imatra-konsernin
velkamäärä kasvoi
Imatran kaupunkikonsernin lainakanta kipusi viime vuonna 104, 2 miljoonaa euroon. Kasvu oli 23,1 miljoonaa euroa.
Asukasta kohti lainaa oli 3 476 euroa, kun vuotta aiemmin konsernitaseeseen kirjautui 2 684 euron lainamäärä.
Imatra-konsernin lainamäärä asukasta kohti on hieman pienempi kuin Lappeenrannan kaupungin.
Konsernin omavaraisuusaste heikkeni 56,5 prosentista 49 prosenttiin.
Imatran kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 28,7 miljoonaa euroa, kun vuoden mittaan uutta lainaa nostettiin 15,5 miljoonaa euroa.
Asukasta kohti lainamäärä nousi 551 eurosta 958 euroon.