Pulpilla ei eletä tehtaan varjossa, vaan viihtyisästi luonnon helmassa

Takavuosien ongelmalähiö on muuttunut erityisesti lapsiperheiden unelmaksi.

SARI PULLINEN

Vielä joskus viisitoista vuotta sitten Joutsenon päättäjät tuskailivat Pulpin sosiaalisten ongelmien kanssa. Moniammatillinen työryhmä ryhtyi työskentelemään järjestelmällisesti moniongelmaisten auttamiseksi, ja tulosta tuli: nyt Pulp on muuttovoittoalue, jota asukkaat kuivailevat viihtyisäksi ja rauhalliseksi. Niin sanoo myös Aarontiellä 16 vuotta asunut Liisa Koponen.

­·On niin kivat naapuritkin, Koponen kiittää.

Risuja hän antaa lähipalveluiden puuttumisesta.

­·Kun muutin tänne, oli kauppa, pankki ja postikin, mutta sitten ne riisuttiin kaikki pois.

Etenkin Hongistoon ja Kuusistoon on muuttanut siinä määrin lapsiperheitä, että päiväkodille, perhekerhoille ja koululle on tarvetta jatkossakin. Pitkään Pulpilla asuneet tuntevat toisensa, mikä luo turvallisuutta ja se taas lisää lapsiystävällisyyttä.

Positiiviseen muutokseen ovat vaikuttaneet myös kunnalliset palvelut ja Pulpin monitoimitilat ry:n pyörittämä Ahvari, missä muun muassa nuoriso kokoontuu iltapäivisin.

Tehdas saa

kiitosta vastuustaan

Asukkaat kiittävät Botniaa yhteisvastuusta ja ympäristösuojelusta sekä tiedonkulusta. Vedet ovat puhdistuneet, ja kalaa nousee hyvin. Luonto, Saimaa ja Ahvenlampi ovat pulpilaisten keitaita.

Silti tehtaan ajoittaiset pöllähdykset harmittavat esimerkiksi Ulla Leppästä, joka asuu Sahatien puutaloalueella Ahvenlammen uimarantojen ja ulkoilureittien tuntumassa.

­·Pois en muuttaisi, niin ihana paikka tämä kuitenkin on, Leppänen vakuuttaa 15 vuoden kokemuksella.

Lähipalveluita ei Leppänenkään panisi pahakseen.

40 vuotta Pulpilla asunut Yrjö Sateila kertoo vain lehdistä lukeneensa, että ”Pulp on Joutsenon Chicago”.

­·Täällä on ollut hyvin turvallista asua, hän tuntee.

Osuustien kerrostalot kärsivät yhä huonosta maineesta, vaikka alue on nykyisin tavallinen, siisti kerrostaloalue.

Tehdas on edelleen tärkeä osa Pulpia, niin kuin on ollut alusta asti. Asuinalue alkoi syntyä Osakeyhtiö Pulpin ympärille 1900-luvun alussa. Tehdas oli suuri työllistäjä, ja sen myötä maatalouskulttuuri alkoi muuttua työväenkulttuuriksi.

Kuten monessa muussakin rakennemuutoslähiössä, Pulpillakin päihteet olivat reilu kymmenen vuotta sitten paha ongelma. Merkkejä huumeiden käytöstä on edelleen, mutta esimerkiksi rattijuopumukset ovat vähentyneet.

III

Pohjatiedot perustuvat Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden tekemään yhteisöanalyysiin, joka on osa Huumereitiltä hoitoketjuun -projektia.

SARI PULLINEN

Kuvatekstit

Palveluita saisi olla. Liisa Koponen harmittelee sitä, ettei kodin läheltä löydy enää kauppaa.

En pois muuttaisi. Ulla Leppänen viihtyy mainiosti Sahatien kodissaan Ahvenlammen rannalla.

Kaverit lähellä. Pulpin koululaiset eli pallon napannut Ville Väkevä, Matti Hongisto (vas.), Eetu Nikkinen, Ilja Pesonen (kiikussa), Jerry Kauria (takana) ja Roni Manninen (oik.) todistivat kovaäänisesti, että Pulp on kiva paikka, kun kaverit asuvat lähellä.

Tietoja Pulpista

¤·Analyysissa ovat mukana suurteollisuusalue, Pulp, Hongisto, Kuusisto, Katajisto ja Ahvenlampi.

¤·Asukkaita 1 606, suurin ikäryhmä 35-54-vuotiaat, vähiten teini-ikäisiä.

¤·Useimmissa perheissä ainakin toinen on työelämässä.

¤·Vuosittain syntyy parikymmentä vauvaa.

¤·Asukkaat enimmäkseen ammatillisen koulutuksen saaneita tai peruskoulun käyneitä.

¤·Yleisin asuntotyyppi omakotitalo.

Kirjoittaja:
Sari Pullinen