TENHO TIILIKAINEN
Hännilässä Savolaisenniemen tien läheisyydessä metsäisen mäenkumpareen päällä olevan vapaussodan muistomerkin ympäristö siistittiin lauantaina talkoilla. Maisemanhoitopäivästä vastasivat yhdessä Hännilän ja lähikylien maa- ja kotitalousnaiset, alueen isännät, Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus ja Kaakkois-Suomen TE-keskus.
Muistomerkin on vuonna marraskuussa 1919 pystyttänyt Hännilän nuorisoseura, joka halusi muistomerkin avulla kunnioittaa vapaussodassa 1918 kuolleita jäseniään. Muistomerkkiin on hakattu kolme nimeä: A.Tella, E. Huipero ja J. Teräväinen.
Nuorisoseuratoiminnan kuihduttua muistokiveä ja sen ympäristöä hoiti jonkin aikaa Keskustan paikallisjärjestö ja viimeeksi alueen maa- ja kotitalousnaiset.
Nyt alue on raivattu liiasta puustosta puhtaaksi ja muistokiven ympärille kylvettiin lauantaina kuivan maan heinänsiementä. Lisäksi kivipaaden taakse istutettiin kaksi mustakuusta. Aiemmin muistomerkkiä reunustanut kuusiaita on hakattu pois.
·Mustakuuset sopivat tälle paikalle hyvin. Ne kuuluvat suomalaiseen metsään, menestyvät vähän karummassakin maaperässä, eivätkä kasva kovin korkeiksi. Muistokiven ympärille on myöhemmin tarkoitus kylvää vielä ainakin päivänkakkaraa, maisemanhoidonneuvoja Riitta Liukkonen kertoi.
Muistokivi paljastettiin aikanaan marraskuussa kovin toisenlaisissa oloissa, luonnon ollessa kuollut talven odotuksessaan. Nyt alue siistittiin vehreimmän kesän kynnyksellä, käen ja satakielen laulun kera.
Kansanedustaja Kimmo Tiilikaisen mielestä on erinomainen asia, että kyläläiset haluavat yhteisvoimin pitää alueen kunnossa ja kunnioittaa tällä tavoin myös vapauden puolesta henkensä antaneiden muistoa.
Tiilikainen muistutti mieliin myös sen nopean muutoksen ja murroksen, joka suomalaisessa yhteiskunnassa heti itsenäisyyden jälkeen tapahtui. Vain 20 vuotta vapaus- ja kansalaissodan jälkeen suomalaiset olivat yhteisrintamassa puolustamassa omaa maataan vihollista vastaan. Itsenäistymiseen liittyneet arvet olivat jo umpeutuneet.
TENHO TIILIKAINEN
Kuvateksti
Konevoima apuna. Muistokiven ympäristön raivauksessa käytettiin pääosin lapiota, kuokkaa ja haravaa, mutta myös traktoria tarvittiin parin kiven ja puukasan siirtämisessä.